Hallituksen sote-ratkaisun avaamista odotellessa monessa kunnassa pohdiskellaan, millaiset palvelut ovat tulevaisuudessa. Yleisesti arvaillaan, ettei nykyisiä palveluja ehkä kyetä ylläpitämään. Tämä saattaa koskea toimitiloja, mutta palveluista puhuttaessa voi olla toisin. Etelä-Pohjanmaa tulee todennäköisesti olemaan itsehallintoalue, joka järjestää sote-palvelut. ”Maakunnan soten” valmistelu on käynnistynyt työvaliokunnassa, jossa ovat edustettuina mm. yhteistoiminta-alueet (llky).
Nyt rakennetaan E-P:n asukkaille 2020-luvun sote-kokonaisuutta. Julkisen palvelujen tuottajan tehokkuutta lisää palvelujen digitalisaatio. Asiakas voi saada asiansa vireille kaikkina vuorokauden aikoina (24/7) ja tiedot syötetään vain kerran. Digitaalisuus nopeuttaa asian käsittelyä ja päätöksentekoa, kun asiat tehdään kerralla valmiiksi.
Valtakunnan tasolla ollaan luomassa ”palveluväylää”, johon muun muassa kaikki sote-toimijat kytkeytyvät. Siihen väylään kytkeytyvät myös sähköisen potilastiedon KanTa-palvelut ja vastaavat sosiaalipalvelujen KanSa-palvelut. Asiakas näkee tietonsa reaaliajassa. Toisaalta eri palveluntuottajat näkevät asiakkaan tiedot tarvittaessa.
Oulun tutkimuksen mukaan 20 % asiakkaista käyttää 80 % palveluista. Digitaalinen tiedon hankkiminen, palveluun tuleminen ja valinnan käyttäminen sopii erityisen hyvin 80 % asiakkaista. Heidän kohdallaan ”maakunnan sote” tulee parantamaan palvelua merkittävästi. Terveyskeskuksista tulee hyvinvointikeskuksia koko valtakunnassa. Esim. Isojoella palvelukokonaisuus on moderni ja tässä tapauksessa palvelujen digitalisointi lisää palveluja eikä vähennä niitä. Llky:n alueella rakennemuutosten kautta peruspalvelut toimivat, joten sote-valmistelu näyttäisi parantavan ja sujuvoittavan palvelujen saamista.
Maakuntaraja ei ole raja digitaalisessa maailmassa. Eräät erikoispalvelut tietenkin keskittyvät. Palvelujen kehittämisessä asiakkaiden osallisuus on ratkaisevaa.
Kari Nuuttila
llky:n johtaja