Tuulivoimaloiden infraääni puhuttaa monessa kunnassa, jossa on tuulivoimaa. Aiheesta on liikkeellä hyvin monen tasoista tietoa – usein tieto ei valitettavasti perustu asiantuntevaan tutkimukseen tai tahoon.
Tuomo Kangas esitti Suupohjan Sanomissa 30.12, että tuulivoimaloiden infraäänistä on saatu uutta tutkimustietoa. Kangas viittaa tuulivoimakriittisen yhdistyksen kokoamaan tieteellisesti ei-pätevään kirjoitelmaan, jonka koonneet henkilöt eivät ole tutkijoita tai muuten tiedeyhteisössä toimivia henkilöitä. Tieteellisellä tutkimuksella ei tähän mennessä ole todennettu Kangaksen, tai kirjoitelman, väitettä tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttamista terveysongelmista.
Infraäänissä ei sinänsä ole mitään mystistä, tuulivoimalatkin tuottavat niitä siinä missä esim. tuuli, ukkonen, maanjäristykset ja tieliikenne. Tiedeyhteisö on kuitenkin yksimielinen siitä, että tuulivoimaloiden infraäänien tasot jäävät alle kuulokynnyksen (mm. Bolin ym. 2011, McCunney ym. 2014, Tachibama ym. 2014). Tämän hetkisen tutkimustiedon mukaan äänen ja infraäänen pitää olla kuultavissa, jotta niillä voisi olla vaikutusta terveyteen.
Viranomaiset panostavat kattavasti tuulivoimaloiden äänen sääntelyyn Suomessa. Tuulivoimaloiden äänentasoista säädetään ympäristöministeriön ääniohjearvoilla (syksy 2015), jotka määrittävät sallitun äänentason ulkotiloissa. Tuulivoimaloiden äänen mallintamiseen ja mittaamiseen on olemassa samoin ympäristöministeriön valmistelema tuore ja kattava ohjeistus (2014). Sosiaali- ja terveysministeriön sisätiloissa sallittuja ääniä koskeva ohjearvoasetus koskee tuulivoimaa siinä missä muitakin äänilähteitä.
Kun kyseenalaista tietoa on liikkeellä, toivon ainoastaan, että asiasta huolestuneet tai muuten vain kiinnostuneet pyrkisivät käyttämään viranomaisten ja tutkijoiden tuottamaa tietoa arvioidessaan tuulivoimaan liittyviä kysymyksiä. Epävirallisten tahojen tarjoama tieto on valitettavan usein yksipuolista ja harhaanjohtavaa.
Anna Tiihonen, Suomen
Tuulivoimayhdistys ry