Perusopetuksen järjestäminen omassa kunnassa on suupohjalaisille ollut ja on yhä itsestään selvää. Pienten koululaisten ensimmäiset oppivuodet on järjestettävä omassa kunnassa.
Yläkouluikäisten opetus ei ole ihan yhtä selvä asia. Yläkoulu- ja lukio-opetuksen kiinteämpi yhteys antaa perusteet sille, että niiden sijoittaminen yhteisiin tiloihin on järkevää. Suupohjan kunnissa tämä on tarkoittanut yhteistyötä Kristiinankaupungin ja ympäristökuntien kesken. Kristiinan ruotsinkielisten oppilaiden yläkoulu- ja lukio-opetus on myös toteutettu kotikaupungissa. Vetoa naapurikunta Närpiöön on tosin havaittavissa, ei ainoastaan oppilaiden vaan myös heidän vanhempiensa taholta.
Kristiinan suomenkielisessä lukiossa käy oppilaita kotikaupungin lisäksi Karijoelta, Isojoelta ja Kaskisista. Tämä yhteistyö ja hyvät oppimistulokset ovat turvanneet lukion säilymisen kaupungissa. Ruotsinkielisen lukion oppilasmäärät ovat laskeneet viime vuosien aikana huolestuttavasti. Uhka opetuksen siirtymisestä Närpiöön on todellinen.
Kristiinassa on viimein tehtävä muurit ylittäviä päätöksiä, jotta molempien kieliryhmien lukiotasoinen opetus turvataan paikkakunnalla.
Koulukampus -ajatus on ajankohtaisempi kuin koskaan. Ruotsinkielisen yläkoulun remontin kustannusarvio liikkuu viiden miljoonan euron luvuissa. Lisätilat kaupungin Itäpuolelle järjestyisivät selvästi edullisemmin. Näyttää vain siltä, että ruotsinkielisestä opetuksesta päävastuun kantavien mielestä Närpiön suunta on mieluisampi suunta kuin siirtyminen pitkänsillan toiselle puolelle.