Hyvä olisi ollut siirtää jo aikaa sitten tai viimeistään nyt Sotessa erikoissairaanhoito koko yhteiskunnalle, johon varat kerätään tasa-arvoisella verotuksella kautta maan, sillä samalla prosentilla, joka jo on Suupohjan kunnissa, jos kerran kaikessa muussakin on otettu perustaksi ihmisoikeus ja tasa-arvo, sillä erikoissairaanhoito sattuu kenelle hyvänsä. Ennen oli kunnan sairaalalaitos merkittävä työllistäjä ja kustannuksista palautui 25–40 öproswenttia verotuloina ja maksuina.
Jos ei ole paluuta vanhaan, niin esitetty Sote on huono, koska siinä pannaan taloudellisesti eriarvoiset alueet vastaamaan itse kaikesta ja johon tarvitaan jonkinlaista ja ilmeisesti epätasa-arvoista verotusta.
Suuret keskitetysti johdetut näyttävät olevan huonoja. Oma liikelaitos on koettu huonoksi. Eikä Helsinginseudun suuressa yksikössä, jossa pitäisi olla paras asiantuntemus ja valmius, niin lääkäri- kuin sosiaalitoimessa, eivät vanhat yksinäiset ja sairaat ihmiset saa apua, eikä vanoilla yksinäisillä ja lääkehoidon alla olevilla ole enää voimavaroja taistella itsensä puolesta. Ainoa keino on jättää omaisuutensa bisnessairaan- ja vanhainhoidolle, kun ne on kulutettu, niin kuole pois.
Huonompi on jättää kyseessä oleva asiat bisnesmaailmalle, joka rahoittaa kyseessä olevat asiat niin sanotulla kansainvälisellä riskirahalla, jonka korkovaatimus on 20 prosenttia, joten nyt tarjotun palvelun laadun ja sen rahoituksen välillä on liiaksi ilmaa. Tarjottu 10 vuoden sopimus on liian pitkä, koska se takaa ahneelle rahalle pitkäaikaisen tuoton ja koska se saa käyttöönsä kuntien verorahat enevin osin ja siksi luvatan liikoja. Kukaan ei tiedä, mitä Suoni on 10 vuoden kuluttua, eikä sitä, mitä Sote antaa.
Huonompaa on myös se, että kuntien oma osaaminen tällä saralla rapistuu. Mitä me teemme enää kunnallisella demokratiallakaan ja vapaaehtoistyöllä, jos kaikki ulkoistetaan ahneelle rahalle. Kummastakin menee mielekkyys toimia. Eikö jo niin sanottu Carunan tapaus pane ajattelemaan ahneen rahan vaaroista.