Tuskin kukaan on välttynyt kuulemasta sanaa monikulttuurinen. Aiheeseen on otettu kantaa kun perussuomalainen Olli Immonen julkaisi facebook-sivustollaan englanninkielisen kirjoituksen aiheesta.
Tyrmäys siihen on julkisuudessa ollut luokkaa kuusi nolla. Eikä aiheetta. Silti on lupa odottaa, että kirjoitusta kommentoivat lukisivat tuon nettipäivityksen, ennen kuin teilaavat sen kirjoittajan.
Immonen ei pidä monikulttuurisuudesta siinä muodossa, jossa hän itse näkee sen tällä hetkellä toteutuvan maassamme. Tämän kirjoitettuaan, on osa vastustajista ollut valmis itse toimimaan epäeettisesti häntä kohtaan.
On totta, että 24. heinäkuuta Immosen kirjoittama englanninkielinen päivitys sisältää elementtejä, jotka eivät sovi sivistysvaltion kansanedustajan, eivätkä kenenkään muunkaan suuhun. Tekstin alku tuo outoja mielleyhtymiä noin 70 vuoden takaisiin aikoihin. Sanavalinta olisi voinut olla toinen, eikä ajatus jonkinlaisesta ihannevaltiosta unelmoinnista tässä yhteydessä ollut mitenkään sopivaa.
Suuren huomion saanut englanninkielinen sana fight on haluttu ymmärtää sen rajuimpana käännöksenä. Jonkinlaisena fyysisenä taisteluna, sotana ja väkivaltana monikulttuuria ja ulkomaalaisia kohtaan. On muistettava, että tuo sana voidaan kääntää myös kuvainnollisena kamppailuna esimerkiksi rauhan puolesta.
Ihmisten erilaisuus on arvokasta. Kaikki ovat kuitenkin samanlaisia siinä, että kulttuurista tai ihon väristä riippumatta jokaisesta löytyy sekä hyvä että paha.