Norinkyläläisen JH:n kirjoitukseen muutama kommentti:
Itse kunkin elämässä on isoja ja pieniä asioita, joista pitäisi kantaa huolta. Yleensä isot asiat ovat sellaisia, joihin ei pysty itse vaikuttamaan tai niistä ei ainakaan pitäisi kantaa omakohtaista murhetta.
Isojoen Pihlajalinna -päätöksessä oli paikallisesti kysymys isosta asiasta, johon kunnanvaltuusto sai ottaa kantaa. Erityisen iloinen olen siitä yksimielisyydestä, jolla päätös tehtiin. Minusta se osoitti, että ”Isojoki-henki” voi hyvin.
Oli päätös sinällään hyvä tai huono, sen aika näyttää. Toivon mukaan se edesauttaa myös Syväojan Erkin peräänkuuluttamaa orastavaa ”Suupohja-henkeä”.
Ymmärsin niin, että JH:n infon viesti tiivistyi viimeisessä kappaleessa, jossa hän epäili, että isojokiset olisivat antaneet päätösvallan kuusiokuntalaisille. Sikäli, kun tunnen kuusiokuntalaisia, he ovat ihan tolkun väkeä siinä kuin isojokisetkin. En ole yhtään varma, että olisimme saaneet aikaan paremman sopimuksen. Uusi kilpailutus ei olisi teettänyt kuin jumalattomasti turhaa työtä, josta yritetään koko valtakunnassakin päästä eroon.
Päätöksen taustallahan oli llky:n kuntien kunnanjohtajien kattava selvitys. Itselläni ei ollut mitään syytä epäillä, miksi oman kunnanjohtajamme ehdotusta Pihlajalinnan puolesta ei voitaisi hyväksyä. Lindan esityksen taustalla on epäilemättä ollut koko hänen joukkueensa taustaselvitykset, josta heille tässä yhteydessä parhaat kiitokseni. Sopimuksen riskit ovat tiedossa. Ne ovat saamani käsitykseni mukaan näillä näkymin maakunnan reuna-alueelle pienemmät kuin työn alla olevan sote-uudistuksen uhat.
Näillä aamuilla sitä jo pelkistää elämänviisauksiaan, johon on kannustanut Jorma Panulan haastattelut. Siksi en malta olla palaamatta nykyisin isojokelaisen Reija Haapasen kolumniin Ilkassa 7.3, jossa hän pohdiskelee pohjalaista ”priimaa pukkaa” sanontaa. Hän lainaa tekstissä myös Voltairea, joka aikoinaan totesi, että ”Paras on hyvän pahin vihollinen”.
Jostain syystä aforismi sopii mielestäni hyvin myös Isojoen päätöksen viisaudeksi. En jaksa uskoa, että jahkailulla saisimme parhaan lopputuloksen. Jos päätöksestä joskus löytyy muotovirheitä, niin se on sen ajan murhe.
Ja lohdutukseksi epäilijöille vielä lainaus Reijan tekstistä: ”Jos päätös osoittautuu huonoksi, niin meidän koko joukkue, joka yksimielisenä päätti asiasta, joutuu siitä aikanaan häpeäpaaluun.”
Rauno Peltomaa
Isojoen kunnanvaltuuston
jäsen (kesk.)
Peuralankylä