Pääkirjoitus

It­se­hal­lin­to­alue ei ole tuttu asia

Hallituspuolueet sopivat marraskuussa uusista, nykyisiin maakuntiin perustuvista itsehallintoalueista. Niiden vastuulle tulevat vuoden 2019 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, maakuntien liittojen tehtävät sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten alueellisen kehittämisen tehtävät. Tänä päivänä näistä päättävät ja vastuun kantavat kunnat ja kuntayhtymät.

Uudistuksen päämääränä on varmistaa riittävän vahva rahoituspohja palvelujen järjestämiseksi sekä yksinkertaistaa ja kansanvaltaistaa päätöksentekoa ja hallintoa.

Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämä tutkimus osoitti, että vain reilu viidennes eli 22 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoittaa olevansa hyvin tai melko hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta. Samoin noin viidennes, 19 prosenttia, sanoo, että tietää jotakin tulevasta uudistuksesta. Lähes joka toisen eli 46 prosentin tiedot ovat käytännössä olemattomat.

Vaikka uudistuksen yksityiskohdat eivät vielä ole tiedossa, näyttää siltä, että mitä vähemmän koetaan tietävän, sitä kriittisemmin siihen suhtaudutaan.

Uudistusta kohtaan osoitettavan mielenkiinnon lisäämiseksi pitää kunnissa jakaa tietoa muutoksesta. On muistettava, että päätösvallan siirtyessä kunnilta maakunnallisille päättäjille tulevat asukkaiden mielipiteet aiempaa tärkeimmiksi. Erityisesti kun pohditaan palvelujen sijoittumista itsehallintoalueella.