Käsite itsenäisyys on nyt ajankohtainen.
Suomen 100- vuotisjuhlan kunniaksi on Kaskisten kaupunginvaltuustossakin niukasti päädytty selvittelemään kuntaliitoksen mahdollisuutta Närpiön kanssa.
Tämän täytyy olla vitsi.
Taloudellisia paineita on lähes jokaisessa kunnassa, mutta on mielenkiintoista tiedostaa, että tilastokeskuksen mukaan muiden muassa Närpiöllä oli jokaista närpiöläistä kohti enemmän velkaa vuonna 2015 kuin Kaskisilla jokaista kaskislaista kohti.
Tiettävästi kaskislaiset olivat johdossa asukaskohtaisen velan määrässä vuonna 2016, mutta kuluvana vuonna Närpiö menee taas ohi.
Itsenäisyyden saavuttaminen on aina kovan takana, mutta sen luovuttaminen helppo ratkaisu kaikissa tilanteissa, niin kuin elämässä yleensäkin.
Kaskisilla on monisatavuotinen historia kaupunkina ja, jonka itsenäisyyttä sekä suomen-, että ruotsinkieliset ovat tähänkin asti yhteistuumin pitäneet ensisijaisen puolustettavana ja tärkeänä asiana. Nyt on kaupunginjohtajaksikin valittu uusi ilmeisen energinen johtaja, jolta on hyvä syy odottaa paljon.
Nyt nähdään onko kaskislaisista päättäjistä tullut luovuttajia. Luovuttajia eivät olleet sotiemme ukot ja akat, jotka sata kertaa vaikeammassa tilanteessa eivät antaneet periksi.
Jos Kaskinen luopuisi monisatavuotisesta itsenäisyydestään, monisatavuotiaan maalaiskuntahistorian omaavalle Närpiölle, tulisi pystyttää muistopaasi. Se pitäisi sijoittaa Bladhin talon edustalle ja siihen hakkauttaa kaikkien niiden valtuutettujen nimet, jotka luovuttivat. Vastakohta olisi aikamoinen, koska Peter Johan Bladh ei ollut luovuttaja.
Tuomo Kangas
Kaskinen