Kaksi pohjalaiskuntaa pitää esikoululaisia lain ulkopuolella olevassa hoidossa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (avi) antoi keväällä kolmelle pohjalaiskunnalle huomautuksen tai kiinnitti huomiota varhaiskasvatukseen eli päiväkoteihin. Näistä kaksi kuntaa jätti noudattamatta varhaiskasvatuslakia.
Lappajärvi sai huhtikuussa huomautuksen varhaiskasvatuslain noudattamatta jättämisestä. Lappajärvellä suurin osa esikoulua käyvistä lapsista ei käy ennen ja jälkeen muutaman tunnin esikoulupäivänsä varhaiskasvatuksessa. He käyvät koulun aamu- ja iltapäivätoiminnassa, joka on tarkoitettu ykkös- ja kakkosluokkalaisille koululaisille.
Esikoululaisten iltapäiväkerhoa ei tunne mikään Suomen laki. Kunnan pitää lain mukaan huolehtia siitä, että lapsi saa varhaiskasvatusta päiväkodissa ennen koulun alkamista.
Lappajärvellä eskarilaisten vanhemmat saavat valita lapsilleen varhaiskasvatusta päiväkodissa tai koululaisten iltapäiväkerhon.
Suurin osa valitsee kerhon siksi, että päiväkoti sijaitsee vajaan kolmen kilometrin päässä eskaripaikasta eli koulusta. Vanhempien pitäisi kuskata lapsia päiväkodin ja koulun välillä keskellä päivää.
Aluehallintovirasto painottaa, että kerho ei ole varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuslaki säätää henkilöstön kelpoisuuden ja määrän sekä lasten ryhmäkoon, turvallisuuden ja tavoitteet. Jokaiselle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelmansa.
Lappajärvellä eskareita ei kerhossa hoida varhaiskasvatuslain mukainen henkilöstö.
Vanhemmille ei ole tähdennetty eroa kahden valinnan välillä. Heidän pitää saada tietää, mihin palveluihin hakevat, mitä eroa niillä on ja mitä valinnat tarkoittavat lasten oikeuksille.
Kunta ei kertonut aville tekemässään selvityksessä, tehdäänkö kaikille lapsille oma varhaiskasvatussuunnitelmansa. Se on opetus- ja kasvatussuunnitelma, johon kirjataan tavoitteita. Sillä tuetaan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Avin huomautuksen jälkeen Lappajärvi säilytti toimintansa pääpiirteissään samana, mutta muutti iltapäiväkerhon toiminta-aikoja ja maksuja.
Kunta aikoo viestiä muutoksista vanhemmille.
Esikoululaiset voivat mennä päiväkotiin tai koulun iltapäiväkerhoon. Jos he menevät päiväkoti Ullanlinnaan, vanhemmat joutuvat kuljettamaan lasta päiväkodin ja koulun välillä.
– Vaihtoehto on perheille huono, koska päiväkoti on alle kolmen kilometrin päässä, sanoo sivistysjohtaja Tarja Puro Lappajärven kunnasta. Kunta ei hoida kyytiä tai järjestä varhaiskasvatusta koululla.
Hän arvelee, että kerhossa käyville esikoululaisille ei ole tehty henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Puron mukaan kerho muistuttaa varhaiskasvatusta, koska lapset saavat ruokaa, askartelua, lukemista ja ulkoilua.
Aluehallintovirasto antoi huhtikuussa huomautuksen Isojoen kunnalle varhaiskasvatuslain noudattamatta jättämisestä. Kunnassa esikoulu järjestetään koulussa. Lapset käyvät ennen ja jälkeen muutaman tunnin esikoulupäivänsä koulun aamu- ja iltapäivätoiminnassa. He siis eivät käy silloin varhaiskasvatuksessa eli päiväkodissa.
Avi toteaa, että Isojoen kunta ei tosiasiassa tarjoa varhaiskasvatusta esikoululaisille.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ei kuulu varhaiskasvatuslain mukaiseen toimintaan eikä niihin vaadita lain mukaista henkilöstöä.
On epäselvää, tehdäänkö Isojoella lapsille henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Lainsäätäjän tarkoitus on turvata lapselle oikeus varhaiskasvatukseen päiväkodissa. Avi huomauttaa, että myös koulun tiloissa voi järjestää varhaiskasvatusta. Koulu ja päiväkoti sijaitsevat Isojoella aivan lähekkäin. Kunnan sivuilla ei selvennetä varhaiskasvatuksen ja iltapäiväkerhon eroa. Avi tähdentää, että vanhempien pitää saada tietää varhaiskasvatuksen ja kerhon eroista.
Jatkossa Isojoki aikoo kertoa vanhemmille, että esikoululaiset pääsevät esikoulupäivänsä jälkeen varhaiskasvatukseen eli päiväkotiin, sanoo sivistystoimenjohtaja Antti Oikarinen Isojoelta.
Oikarinen ei ole varma, onko esikoululaisille tehty varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Näetkö eroa varhaiskasvatuksen ja iltapäivätoiminnan välillä, Antti Oikarinen?
– En usko, että toiminnan sisällössä on välttämättä suurta eroa. Periaatteessa iltapäivätoiminta on ykkös- ja kakkosluokkalaisten koulupäivän jälkeistä toimintaa ja tietyllä tavalla vapaa-aikaa. Ehkä varhaiskasvatus on varhaiskasvatuslain mukaan enemmän kasvatuksellista ja ohjattua. En osaa sanoa, onko sisältö muuallakaan sen kummempaa.
Ero varhaiskasvatuksen ja iltapäiväkerhon välillä on se, että varhaiskasvatus on määritelty omassa laissaan. Se määrää lasten määrän per aikuinen, aikuisten koulutuksen, maksut ja ohjelman sisällön, sanoo ylitarkastaja Taru Terho Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
– Jos on aamu- tai iltapäiväkerhoa esioppilaille, sitä ei säädä mikään laki. Perusopetuslaki säätää 1.– 2.-luokkalaisten aamu- ja iltapäiväkerhosta, mutta se ei kuulu esioppilaille, Terho sanoo.
Joissain kunnissa päiväkodin ja iltapäiväkerhon sisältö voi olla samanlaista, mutta pääasia Lappajärven ja Isojoen tapauksissa on laki.
Lain mukaan varhaiskasvatusta pitää järjestää esikoululaisille ennen ja jälkeen heidän esikoulupäivänsä.
Vanhemmat saavat valita lapsilleen iltapäiväkerhon, mutta heille pitää olla tarjolla myös varhaiskasvatusta eikä se saa olla vaikeasti tavoitettavissa.
– Päiväkodin ja kerhon sisältö ei välttämättä ole kovin erilaista, mutta kerhoissa henkilöstön ei tarvitse olla koulutettua eikä lapsimäärää ole rajoitettu, Terho sanoo.
Miksi on tärkeää, että lapsella on oikeus valita varhaiskasvatus?
– On kyse laadusta ja lapsen oikeudesta laadukkaaseen toimintaan.
Terho painottaa, että vanhempien täytyy tietää, mitä valitsevat ja saavat. Koulun tiloissakin voi järjestää varhaiskasvatusta. Kunta voi itse päättää, mitä palveluita tarjoaa ja missä. Vanhempien täytyy saada kuitenkin tietää, mitä saavat valitessaan tietyn vaihtoehdon, Terho sanoo.
Kaikille päiväkotia käyville lapsille tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Esikoulussa sitä ei tehdä.
Suunnitelmaa ei tehdä myöskään iltapäiväkerhossa, joten kerhoa käyvät esikoululaiset jäävät siitä paitsi.
Asettaako tämä lapset eriarvoiseen asemaan?
– En osaa sanoa. Kyseessä on kaksi eri palvelua. Toisessa mennään lain mukaan ja toisessa ei ole lakia.
Aluehallintovirasto tarttui toukokuussa laihialaisen Oravametsän päiväkodin uskonnollisiin tilaisuuksiin, koska niistä oli tehty kantelu.
Lapsille järjestettiin päiväkodissa viime vuonna 11 seurakunnan tuokiota sekä joulu- ja pääsiäiskirkko. Vanhemmilla ei ollut mahdollisuutta valita uskonnotonta tilaisuutta.
Avin mukaan päiväkodin on kerrottava jokaisesta uskonnollisesta tilaisuudesta ja vaihtoehtoisesta toiminnasta hyvissä ajoin. Vanhempien täytyy tietää sisällöstä ja heillä täytyy olla mahdollisuus valita uskonnollinen tai uskonnoton tilaisuus. Virasto pyysi kuntaa kiinnittämään huomiota, kuinka se noudatti varhaiskasvatuslakia. Laihian kunnan sivistysjohtaja sai huomautuksen, koska antoi kantelun tekijälle julkista palautetta paikallislehdessä.
Kunnan sivistysjohtaja Markku Laukkonen kertoi aiemmin Ilkka-Pohjalaiselle, että uskonnollisten tilaisuuksien sisällöistä aiotaan nyt tiedottaa ajoissa. Tilaisuuksille järjestetään vaihtoehtoista toimintaa. Hänellä ei ollut tarkoitus moittia kantelun tekijää.
Ilkka-Pohjalainen kävi läpi aluehallintoviraston tekemät, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan varhaiskasvatukseen liittyvät huomautukset ajalta 1.1.– 29.5. tänä vuonna.