Suomessa molempien pääkielien asema taattaan perustuslaissa. Kieliasioissa pitää olla suvaitsevaisuutta, eikä kieltä saa muuttaa poliittiseksi pelinappulaksi. Mikään puolue ei saa asettua kritiikin yläpuolelle syyttämällä arvostelijoita kieliasioista. Rakentava keskustelu, parannusehdotukset sekä yksi- ja kaksikielisten puolueiden toiminnan epäkohtien paljastaminen eivät tarkoita kummankaan kieliryhmän arvostelemista.
Kritiikin vaientamisyritykset epäolennaisiin asioihin vedoten lähentelevät nekin rasismia. Sen tosiasian esittäminen loukkaa joitakin herkkähipiäisiä.
Nykypäivään kuuluvaa suvaitsevaisuutta edustava tuore vaasalainen kansanedustaja Joakin Strand (r.) sanoi Pohjalaisen haastattelussa 11. kesäkuuta, ettei kielestä saa tulla estettä. Hän ihmettelee intoa, jolla ruotsinkieliset säätiöt ovat ajaneet ammattikorkeakoulujen yksikielisyyttä.
Strandin mukaan kielen vahvistamista on käytetty perusteena väärin. Näkökulma on kutistuvasta, menneestä maailmasta.
Lain mukaan ammattikorkeakoulun tutkintokieli, ja samalla hallintokieli määrätään toimiluvassa.
Kristiinan haluttomuutta toimia kimpassa sisä-Suupohjan kuntien kanssa ihmetellyt Strand pitää ammattikorkeakoululakia täysin sutena seudun kannalta. Sen takia erikielisiä ammattikorkeakouluja ei voi yhdistää.
Tuttuja ongelmia myös Kristiinassa, missä esimerkiksi lukioita ei osa päättäjistä ole halunnut saman katon alle, vaikka kaupungin taloudelta putoaisi pohja.