Migration-instituutti on tehnyt tutkimuksen pohjalaisten nuorten juurtumisesta kotimaakuntaan ja palaamisesta opiskelun jälkeen takaisin. Sen johtopäätelmä on, että ruotsinkieliset nuoret jäävät ja palaavat suomenkielisiä mieluimmin Pohjanmaalle.
Åbo Akademin tutkijakoulutettava Patrik Söderberg kommentoi Pohjalaisessa 19.8. tutkimusta sanomalla, että tulos yllätti.
Tutkijan yllättänyt päätelmä ei kuitenkaan ole niin suuri ihme kuin se aluksi tuntuu. Varsinkaan niille, jotka asuvat voimakkaasti ruotsinkielisellä alueella.
On varsin luonnollista, etteivät umpi ruotsinkieliset tai äidinkieleltään ruotsinkieliset nuoret auttavalla suomen kielen taidollaan juurru sisä-Suomeen.
Ruotsinkielen käyttö rannikkoalueita lukuunottamatta on Suomessa rajallista. Jos haluaa päästä töihin muualla kuin kaksikielisellä rannikkoalueella, on suomenkielen taitaminen lähes välttämätöntä. Lisäksi viihtyminen ja sosiaalisten kontaktien luominen ainoastaan ruotsinkielisenä on vaikeaa sisä-Suomessa, ei toki mahdotonta.
Nuoria ei kielen osaamattomuudesta pidä syyttää. Pääsyy äidinkielenään ruotsia puhuvien huonoon suomenkielen osaamiseen lankeaa niiden vanhempien niskoille, jotka eivät kannusta lapsiaan nuoresta pitäen opettelemaan suomea.
Ruotsikielisten on oltava realisteja. Suomessa on osattava suomea, jos aikoo asettua elämään jonnekin muualle kuin rannikon kaksikielisiin kuntiin. Samaa ongelmaa ei suomenkielisillä ole. Ei edes rannikkoalueella, vaikka ei osaisi sanaakaan ruotsia.