Kaskisten kaupunginjohtaja Marlene Svensin kypsyminen työhönsä oli uutispommi, mutta ei se ääretön ihme ole. Merkittävästi suurteollisuutta menettäneen paikkakunnan hallinto möyrii taloudellisessa kurjuudessa, joten alkukesä karkotti virkamiehiä laivasta.
Tekninen johtaja ja sivistysjohtaja lähtivät, joten Svensin jättämä irtisanomisilmoitus oli paha kolaus harvenevalle virkakunnalle ja koko yhteisölle.
Tietenkin joukossa on yksisilmäisen poliittisesti suuntautuneitakin, jotka hyppivät nurkan takana ilosta. He arvelevat epävarmuuden ajan johtavan pikaisiin liitosselvityksiin Närpiön kanssa.
Jokainen kaupungin työntekijä ei halua olla suur-Närpiön palkkalistoilla.
On kunkin virkamiehen lähdön syy mikä tahansa, kurjistunut talous on kielteisessä suuntauksessa suurin vauhdittaja.
Laivasta karkaaminen ei kaupunkia auta, vaan määrätietoinen työ oman paikkakunnan hyväksi. Kaskisilla on edelleen kaikki edellytykset säilyttää itsenäisyytensä. Poliittisista syistä kuntaliitosta haluavien seireenien kutsua ei kannata kuunnella.
Kaskinen turvaa asukkailleen palvelut parhaiten pysymällä itsenäisenä. Kannot on edelleen mahdollista raivata kaskesta. Paikkakunnalla on merkittävää yritystoimintaa, koska ei Kaskisista kaikki lähtenyt Metsä-Botnian myötä. Hyvä esimerkki on lämpöpuuta maailmalle valmistava Lunawood, joka osti Metsäliitto osuuskunnalta yhdeksän hehtaarin alueen rakennuksineen.
Ei muuta kuin kaupunginjohtajan virka hakuun. Kaskisten pitää vielä yrittää talvisodan hengessä.