Kommentteja Henrik Antfolkin (r.) 5.10. Suupohjan Sanomissa olleeseen vastineeseen:
Poliittinen kokemukseni Kristiinan politiikassa on kestänyt reilut neljä kuukautta. Olen teknisessä vaaliliitossa kokoomuksen kanssa, jonka ansiosta pääsen vaikuttamaan asioihin vahvemmin. Olen suomenkielisessä koulutuslautakunnassa Vesa Koivulan varajäsen ja Vesan ollessa estyneenä pääsen vaikuttamaan myös siellä.
Valtuuston toisena varapuheenjohtajana minulla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa, mutta ei päätöksenteko-oikeutta.
Hallituksen kokouksissa kaupunginjohtaja toimii asioiden esittelijänä ja tekee päätösesitykset.
Tarkastuslautakunta arvioi kunnan toimintaa kalenterivuosittain ja tarkastuskertomus laaditaan tilinpäätöksen valmistuttua seuraavan vuoden toisella vuosineljänneksellä. Syksyn aikana lautakunnat ovat antaneet vasta vastineensa vuoden 2016 tarkastuskertomukseen. Nykyinen tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelmiaan vuosille 2017–2020 valtuustokauden alettua vasta 1.6.2017.
Tärkeintä nyt on suomenkielisen koulun tilaongelma.
Hallituksessa keskusteltiin suomenkielisen koulun tilakysymyksestä ja osallistuin tähän keskusteluun. Sari-Milla Ingves (kok) esitti asian pöydälle jättämistä, jota ei yllätyksekseni kannatettu. H.A.:n ihmettelyyn suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulutusten erilaisuudesta Kristiinassa voin yhtyä.
Oppilasmäärä kirjoituksessani oli väärä (122) ja sen kuuluu olla 166. Lisäksi maahanmuuttajalasten lukumäärä on 40 ja he opiskelevat ruotsinkielisen yläkoulun käytöstä poistetuissa teknisen työn tiloissa. Kristiina on sitoutunut ottamaan vastaan perheellisiä turvapaikanhakijoita ja kaupungin on osoitettava riittävät tilat ja resurssit myös yleisopetuksen puolella. Tilapuutteiden takia Kantakaupungin koulun yleisopetuksen ryhmät ovat oppilasmäärältään suuret, luokkahuoneet fyysisesti täynnä ja opettajien jaksaminen on koetuksella. Maahanmuuttajalapsille on tärkeätä kommunikoida suomenkielisten lasten kanssa myös välitunnilla, koska opetussuunnitelma edellyttää valmistavan opetuksen integrointia perusopetukseen.
Toivottavasti tutustumiskäynti Kantakaupungin koulun tiloihin sai päättäjät ymmärtämään tilanteen vakavuuden ja asiaan saadaan korjaus. Ei ole oikein, että suomenkieliset esikoulu- ja ala-asteikäiset kärsivät päättäjien aikaansaamattomuudesta. Kaupungin vuoden 2016 ylijäämä (6,5 milj.) on jo alkuvuodesta korvamerkitty eri projekteihin. Yksi tärkeä kohde olisi ollut Kantakaupungin koulun tilakysymys.
Suunnittelutyöryhmä käsittelee ruotsinkielisen yläasteen uusimista, eikä siitä puhuminen ole liian myöhäistä. Esitän kansalaisäänestystä presidentinvaalien yhteyteen: Aiheena yhteinen koulutuskeskus.
Anja Heinänen
kaupunginvaltuutettu (sd.)
Kristiina