Sydissä oli 14.9. Henrik Antfolkin (r.) juttu/haastattelu palstalla, jossa esitellään Suupohjan alueen uusia puheenjohtajia.
H. A. kertoi vihastuneensa kielipoliittisista syytöksistä hallituksen tekemässä suomenkielisen ala-asteen tilaratkaisussa (ei lisätilaa parakkiratkaisulla, vaan seurataan tilannetta). Lapväärtin koulun tilaongelmaa ratkaisemaan perustettiin työryhmä.
Molemmat ratkaisut olivat hallituksen yksimielisiä päätöksiä. Jos/kun tehdään eriävä ehdotus ja sitä vielä joku kannattaakin, niin auttaako se mitään? Äänestettäessä tulos on aina sama, eli Rkp:n päätös.
Olen uusi ”poliitikko” ja innostunut vielä kirjoittamaan asioista. Sen olen jo oppinut, että hallituksessa halutaan aina yksimielisiä päätöksiä ja niihin on jälkikäteen helppo vedota. Demokratia ei toteudu Kristiinan päätöksenteossa johtuen mm. siitä, että suuri osa kuntalaisista ei ole käyttänyt äänioikeuttaan vaaleissa. Rkp:lla on enemmistö valtuustossa äänin 18–9 ja hallituksessa sekä lautakunnissa äänin 6–3.
Ymmärrän hallituksen jäseniä (kok ja kepu) siinä, että he eivät tee vastaesityksiä, koska lopputulos on aina äänestyksenkin jälkeen sama ja se turhauttaa varmasti vuodesta toiseen.
Kantakaupungin koulussa on 122 oppilasta ja Lapväärtin koulussa 79 oppilasta. Työryhmä selvittää Lapväärtin ongelmaa ja varmasti kantakaupungin kouluasiaakin pohditaan ilman työryhmää.
Itse selvittäisin parakkiratkaisun päiväkodin osalta ja ottaisin siihen vielä ylimääräisen moduulin koululuokkaa varten. Parakki pystytettäisiin koulun tontille tilapäisesti 2–3 vuodeksi, kunnes valitukset päiväkodin osalta olisi ratkaistu ja päästäisiin rakentamisvaiheeseen.
Näin saataisiin esiopetus päiväkodin tiloihin ja vielä lisäluokka/-luokkia parakista. Samalla saataisiin sairaalanmäelle lisää toivottua tilaa.
Parakkien vuokrauksessa olisi vaihtoehtoina kk-, vuosi- tai useamman vuoden vuokra. Parakit voisi jopa ostaa, joka ei olisi huono vaihtoehto sekään. Kaikki ratkaisut tulisi selvittää. Rahat voisi ottaa esim. ruotsinkielisen yläasteen potista, koska lisäsiiven rakentaminen itäpuolelle, suomenkielisen koulun tontille, tulisi yli puolet halvemmaksi. Kaskisissa toimii parakkipäiväkoti, johon voisi tutustua.
Tätä kirjoittaessani kuulin, että yhdyskuntarakentamisen puolelta on löytynyt rahaa parakkien vuokraukseen Lapväärtin koululle. Nopeaa toimintaa valitulta työryhmältä, vai oliko asia päätetty jo ennen työryhmän perustamista ja edellisen hallituksen kokousta 4.9.?
Sydin haastattelun otsikko ”Uusi yläaste, ei koulukampusta” ärsytti minua suunnattomasti. Voiko ruotsinkielisen koulutuslautakunnan puheenjohtaja tosiaan päättää asian jo tässä vaiheessa? Siltä tosiaan näyttää. Uusi kuntalaki velvoittaa vuorovaikutteiseen toimintaan kuntapolitiikassa, joten eri osapuolten näkemykset tulisi ottaa huomioon ja selvittää ennen lopullista päätöksentekoa.
Keskusteltuani tästä asiasta kaupungilla ovat niin suomen- kuin ruotsinkielisetkin olleet yhteisen koulukeskuksen kannalla.
Jos Rkp:n kanta on kautta linjan sama kuin H.A:n, niin ihmettelen suunnattomasti kenen edustajina he politiikkaa tekevät.
Kaupungin varoja ei voi tuhlata näin. Jos jokin rakennus puretaan/hävitetään, tulee sen arvo kirjata poistoihin. Tässäkin on kyse miljoonista. Lisäksi kaupungin talous tulee tasapainottaa ylijäämäiseksi tai vähintään 0-tilanteeseen neljän vuoden aikana. Myös tämä on kirjattu uuteen kuntalakiin.
Jos kaupunki taantuu ja väki vähenee, koskettaa se molempia kieliryhmiä. Siksi on jo aika katsoa eteenpäin ja rakentaa elinvoimaista ja idyllistä kaksikielistä merenrantakaupunkia yhdessä ja vuorovaikutteisesti.
Anja Heinänen (sd.)
Kristiina