Suomalaisen kyläyhteisön voima tuli jälleen kerran todistetuksi Siiroon kyläkirjan julkaisulla.
Isojoen Vesijärvi, joka Siiroona tunnetaan, on saanut henkiseksi taustakseen ja kyläläisten omanarvon tueksi teoksen, jossa käydään läpi seudun historiaa aina kivikaudesta nykypäivään.
Kolmen järven ja niitä yhdistävän Siiroonjoen ympärillä on koettu vuosisatojen aikana hätää, kaipuuta ja onnea. Asukkaisiin ja rakennuksiin liittyy tapahtumia ja tarinoita, joista ihmisten tavatessa riittää keskusteltavaa.
Historian kirjoittaminen kuulostaa ryppyotsaiselta ja joskus jopa tylsältä. On asiantuntijoita, jotka eivät arvosta yhteisön asukkaiden tekemää tiedon keruuta ja niiden kirjaamista painettuun teokseen. Pelkona heillä on, että tiedot eivät pidä tarkalleen paikkaansa ja siten vääristynyt tieto saa virallisen tuntuisen aseman.
Näin voi tietysti käydä. On kuitenkin muistettava, että historiaa on myös se tieto ja kertomukset, jotka on koottu perimätiedon ja tarinoiden pohjalta. Puhdas tutkimus ja historian asiantuntijoiden tulkinnat eivät riitä. Sukupolvelta toiselle perintönä kulkenut hiljainen tieto antaa historialle ja siitä kirjoittavien teksteihin usein uutta tervetullutta säröä.
Tutkittu tieto, viralliset asiakirjat ja perimätieto ovat myös Siiroon kyläkirjan, niin kuin monien muiden vastaavien teosten ydintä. Ne ovat painojälkensä kirjan sivuilla ansainneet.