Kun lapsuuden kototie, huokaan missä lapsuuden leikit leikittiin teille sisar-, velipuolet.
Mitkä muistot, tuleeko mitään miteleen?
Puut, samat niilläkin sadepisarat kuin minun silmissä.
Äidin ääni ei kuulu, ei ruuan, leivän tuoksua. Miksi ette edes hautakummulle kukkaa tuo, äitiä ja isäänne, veljeä muista?
Äiti laulaa Taivaan Isän kodissa ”Jeesuksesta laulan”.
Kasvatusisä kynti ja kylvi, leivän suurelle perheelle hankki.
Käen ääntä ei kuulunut. Tunne outo luissa ja ytimissä, sydänalaa pusersi. Kirkonkellot, niiden ääni muistoissa kuin äidin ääni.
Sisaruksille terveiset, muistellaan mistä on lähdetty kukin elämään.
Lapsuudenystävät, en heitäkään unohtaa voi.
Kiitokset ja terveisin,