Minulle asennettiin sydämentahdistin 12 vuotta sitten. Silloin lääkäri suositteli, että älä lopeta liikuntaa. Ohjetta olen noudattanut. Kuntoilun lopetan vasta pakon edestä. Pyöräily ja sauvakävely ovat peruskuntoiluani, kertoo lapväärttiläinen, entinen kovatasoinen kilpahiihtäjä ja voitelumestari Ossi Kuntola.
Hänellä on myös isokokoinen omakotitalon tontti, joten hyötyliikuntaa on runsaasti.
– Päältä ajettavaa ruohonleikkuria ei ole. Sellaista en toistaiseksi halua. Onhan nurmikonleikkuu hyvää kuntopiiriä, kuten myös perunamaan ja marjapuskien hoitaminen, sanoo 72-vuotias Kuntola.
Lisäksi hänen jokirantaansa rakennettiin tulvavuosina jyrkkä suojapenger.
– Sielläkin olen riehunut leikkaamalla oman tontin kohdan nurmikon matalaksi.
Pitääkö armoton liikkuja vapaapäiviä?
– Sen verran pitää Raamattuun uskoa myös kuntoillessa, että lepää päivän viikossa.
Viime kesänä hän ajoi maastopyörällä 4 500 kilometriä. Ajoväyliä ovat jokirannat sekä metsä-, huvila- ja peltotiet.
– Asvalttikilometrejä ei ole kuin ajot Kristiinan Kantakaupungin ja Lapväärtin välillä.
Viime talvena Kuntola myös hiihti. Hän toteaa olevansa tyytyväinen, että Länkenin miehet saavat aikaan varastoida lunta, joten ladulle Pyhävuorella pääsee jo hyvissä ajoin ennen joulua.
Hän muistelee lämmöllä äsken kuollutta kristiinalaista yrittäjää Aaro Ylikoskea.
– Hän oli kova urheilumies, kuten myös toinen kristiinalainen Juhani Riski. Juuri juttelimme Aatun kanssa Samppa Lajusen Kristiinaan tulosta. Kolme olympiakultaa yhdistetyn hiihdossa saavuttanut kertoo urastaan uskostaan.
Jurvasta syntyisin oleva Ossi Kuntola on eläköitynyt merivarija. Hiihtourallaan hän alkoi edustaa Länkeniä vuodesta 1973 lähtien.
– Seuraan siirryin lapväärttiläisen urheilumiehen Bjarne Smedsin ansiosta. Olen ikikiitollinen, että täällä oli hänen kaltaisensa henkilö. Bjarne sai aikaan meille hiihtäjille hyvät olosuhteet muiden muassa järjestämällä ja rahoittamalla leirejä. Länkenin joukkueessa saavutimme useita Suomen mestaruusmitaleja.
Hiihtouransa jälkeen Kuntola toimi pitkään voitelumestarina. Hän huolsi Suomen joukkueessa kuusissa olympialaisissa ja 22 Mm-kisoissa.
– Reissuja kertyi paljon, koska hiihtäjien lisäksi toimin huoltajana ampumahiihtäjille ja sotilaiden Mm-kilpailuissa.
Karpaasit eli Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä ja Jukka Hartonen vaativat Kuntolalta, ettei hän saa lopettaa voitelemista, ennen kuin joku heistä saavuttaa arvokisoista kultamitalin.
– Mika sitten veti 50 kilometrin Mm-kullan kaatovesisateessa Norjan Trondheimissa 1997. Sen jälkeen lopetin. Pian aloitin uudelleen, kun Kazakstanin Vladimir Smirnov otti yhteyttä pyytäen minua jatkamaan voitelemista.
Kaksikolla ei ollut yhteistä kieltä, joten hommat hoidettiin lyijykynällä paperille ohjeita piirtäen.
– Tällainen kielitaidoton lähti huoltamaan Smirnovia, kun kielitaitoisetkaan eivät uskaltaneet. Smirre voitti pronssia Naganon olympialaisten 15 kilometrillä Japanissa vuonna 1998. Myllylän Mika jäi siinä kisassa neljänneksi, vaikka muilla matkoilla putsasikin mitalipöydän.
