Perinteistä puhuminen, saati kirjoittaminen, voi nostattaa nuorilla niskakarvat pystyyn. Helposti syntyy ajatus ikälopuista vanhuksista, jotka voivottelevat nuorison menoa ja muistelevat omaa nuoruuttaan ja aikuisuuttaan aikana, jolloin kaikki oli niin paljon paremmin.
Perinteiden arvostus ei kuitenkaan ole niin tylsää kuin voisi luulla. Siihen kuuluu paljon muuta kuin vuosikymmenten takaisen ajan ihannointi.
Perinteet antavat pohjaa tälle päivälle ja ajalle. Sen ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös tätä päivää. Tiedon vaaliminen antaa syvyyttä ihmisen elämään. Se pursuaa kokemuksen tuomasta viisaudesta. Mennyttä aikaa, perinteitä ja vuosikymmenten takaista tunnelmaa voi kokea myös eri tapahtumissa, joissa teemana ovat perinteet ja vanhan ajan tunnelma.
Kristiinassa vuosittainen vanhan ajan toripäivä antaa mahdollisuuden jokaiselle kokea jotakin menneestä ja perinteistä. Kokemusta voi vahvistaa sillä, että antautuu mukaan tuohon menoon ja osallistuu tunnelman luomiseen. Parhaiten se onnistuu pukeutumalla vuosikymmenten, jopa vuosisadan takaiseen tyyliin. Tämä ei tarkoita vain torimyyjiä, vaan myös toriasiakkaita. Vanha toritunnelma on sitä voimakkaampi, mitä enemmän katse kohtaa huopahattuisia pussihousumiehiä henkseleineen tai huivipäisiä pellavahameisia naisia koreineen.
Heittäytymällä mukaan etsimään mennyttä aikaa ja perinteitä, voi oppia myös ymmärtämään sitä.