Kolumni: Halvin onkin usein kallein

Homeen ja erilaisten muiden sisäilmaongelmien takia on Suomessa jouduttu sulkemaan satoja kouluja, päiväkoteja ja muita julkisia rakennuksia.

Näiden kohteiden kanssa samaan aikaan rakennettujen omakoti-, rivi- ja kerrostalojen kohdalla vastaavat ongelmat ovat varsin harvinaisia.

Julkisessa rakentamisessa laki määrää kilpailuttamaan. Pääsääntöisesti pitää valita halvin tarjous, joka käytännössä tarkoittaa: halvin urakoitsija, halvimmat aliurakoitsijat ja halvimmat materiaalit.

Suupohjassakin on halvimmasta tullut usein kallein, kun nuoretkin rakennukset on pitänyt sulkea ja rakentaa niiden tilalle uusi.

Julkisessa rakentamisessa ongelmana on myös kiire. Rakenteet suljetaan niiden vielä ollessa kosteita tai jopa märkiä. Kosteus jää muhimaan ja aiheuttaa ajan myötä home- ja muita sisäilmaongelmia. Se voi myös heikentää rakenteita, jotka saattavat jopa pettää.

Muussakin rakentamisessa ehkä pahin epäkohta on muovin käyttö. Edellä kerrotun lisäksi siitä irtoaa ajan myötä vaarallisia kaasuyhdisteitä ja pieniä nanohiukkasia. Hengitysilmassa ne aiheuttavat muun muassa syöpää, astmaa ja muita vakavia sairauksia.

Kun aikoinaan suunnittelin kotitaloni peruskorjausta, hankin eri tahoilta runsaasti siihen liittyvää tietoutta. Niiden yhteinen sanoma oli, että hirsitalossakin on vältettävä huoneilman kosteuden pääsy seiniin.

Käytännössä huoneet olisi pitänyt vuorata muovilla ja järjestää koneellinen ilmanvaihto. Silloin jo 65-vuotiaasta hirsitalosta olisi tullut muovipussi, jossa nyt parikymmentä vuotta myöhemmin ei voisi asua.

Taloni ja minä itse nautimme yhä puhtaasta sisäilmasta, koska en noudattanut asiantuntijoiden ohjeita.

Seppo Kuusinen, entinen päätoimittaja