Kolumni: Itsenäisyyspäivä 2019

Tänä vuonna on kulunut 102 vuotta Suomen itsenäistymisestä – kunnioitettava ikä ihmiselle ja juhlimisen arvoinen valtiolle. Suomen itsenäistyessä maassamme oli 3,1 miljoonaa asukasta ja nyt asukkaita on 6 miljoonaa. Väestörakenne on huomattavasti muuttunut, koska lasten lukumäärä on alentuneen hedelmällisyyden myötä laskenut ja eliniän piteneminen on johtanut vanhusten määrän kasvuun. Myös elinkeinorakenteessa on tapahtunut suuria muutoksia: 1900-luvun alussa Suomi oli maatalousyhteiskunta, nyt elämme jälkiteollisessa palveluyhteiskunnassa.

Vuonna 1920 sai 70 prosenttia väestöstä toimeentulon maanviljelystä ja vain 10 prosenttia teollisuudesta. Tärkeimmät teollisuudenalat olivat metsäteollisuus ja elintarvikkeiden jalostus, ts. sahat, paperiteollisuus, meijerit, myllyt ja lihanjalostus. Vain pieni osa työllisistä sai toimeentulon palveluista, kaupasta, liikenneyhteyksistä ja rakennustoiminnasta. Nämä olivat kauppiaita, opettajia, piikoja, poliiseja, rautatieläisiä, merimiehiä sekä talon- ja tienrakentajia.

Itsenäisyyden alkuaikoina monet olivat sekatyöläisiä, joista osa sai toimeentulonsa maanviljelyyn liittyvistä töistä. He olivat kiertolaisia, jotka tekivät satunnaisesti tarjolla olevia töitä, kuten rakennus-, metsä- ja uittotyötä.

Maaseudulla monet elinkeinot liittyivät maatalouteen. Esimerkiksi erillinen rakennustoiminta oli vähäistä, koska asuintalot rakennettiin itse tai talkoona. Liikenteen osalta muun muassa puutavaran, maidon ja viljan hevoskuljetukset olivat luonnollinen osa maataloutta. Sodanjälkeisinä vuosina kansamme on ponnistuksin ja uuteen poliittiseen tilanteeseen sopeutuen luonut hyvinvointiyhteiskunnan, jonka asukkaat voivat nauttia vapaudesta ja turvallisuudesta. Ystävyyteen ja luottamukseen perustuva rinnakkaiselo entisten vihollisten kanssa olisi tuskin voinut vahvistua tilanteessa, jossa kansamme olisi ollut lyötynä vailla mahdollisuutta selviytyä omin voimin.

Pohjan Suomen tielle tulevaisuuteen loivat sodan loppuvaiheessa puoliaan pitämään kyenneet.

Hans Ingvesgård,

kunnallisneuvos Lapväärtistä