Kolumni: Kielitaidolla voi rikastua

Suomalaisten kielitaito on kaventunut, ainakin jos mittarina on koulujen kielivalikoima. Omana kouluaikanani saattoi suomen ja ruotsin lisäksi lukea englantia, saksaa, ranskaa ja venäjää – jopa latinaa.

Mielenkiinto kolmea viime mainittua kohtaan oli kuitenkin vähäistä. Niiden taidosta ei uskottu olevan juurikaan hyötyä. Euroopassa elettiin kylmän sodan, lännen ja idän välisen rautaesiripun ja vastakkainasettelun aikaa. Kansainvälinen kanssakäyminen ja matkailu oli vähäistä – samoin vieraiden kielten tarve.

Nykyään kielitaidon merkitys tiedostetaan, ja puhutaan jopa rahakielistä – niistä, joiden taidolla pääsee oikeasti tienaamaan.

Kansainvälistymisen myötä kielitaitoa tarvitaan monella alalla, kuten tulkkeja ja kielenkääntäjiä. Ja mitä useampia kieliä osaa, sitä paremmin pääsee ansaitsemaan.

Kuulin muutama vuosi sitten EU:ssa Brysselissä työskentelevästä suomalaisesta tulkista, joka osaa kuutta kieltä. Hänen kuukausipalkkansa oli tuolloin 16.000 euroa!

EU:n lisäksi myös suomalainen elinkeinoelämä ja julkinen ala tarvitsevat kielitaitoisia, ja nimenomaan useita kieliä hallitsevia työntekijöitä.

Ruotsi on ensimmäinen kieli, jota monella alalla ja pohjoismaisessa yhteistyössä tarvitsemme. Kansainvälisesti tärkein kieli on edelleen englanti, mutta sen rinnalle suomalaisesta näkökulmasta on tullut venäjä.

Sen lisäksi tulevaisuuden rahakieliä ovat kiina, japani ja espanja – eikä ranskaakaan pidä väheksyä.

Koulujen tulisikin jo alaluokilta alkaen tarjota mahdollisuus monipuoliseen kielten opiskeluun. Mutta myös ottaa huomioon paikalliset tarpeet, kuten Isojoelle on tehty latvian kielen opetuksessa.

Seppo Kuusinen

Suupohjan Sanomien entinen päätoimittaja