Kolumni: Leppoisalla on monta nimeä

Kristiinankaupunki on kaksikielinen paikkakunta, jossa usea asukas on täysin kaksikielinen. Puheessa sujuu mainiosti niin suomi kuin ruotsi.

Kirjoittaminen onkin sitten aivan eri juttu. Vaikka puheenparsi soljuu kepeästi suomeksi, se ei tarkoita, että kirjoittaminen on yhtä vaivatonta. Suomen kielessä on paljon vivahteita ja taivutuksia, joita joutuu pähkäilemään äidinkieleltään suomenkielinenkin.

Johtuneeko sujuvan suomen puhumisen tuomasta itseluottamuksesta, että Kristiinassa vilisee aika lailla käännöskukkasia.

Ulko-oven tarrassa kehotetaan ruotsiksi ”tryck” ja suomeksi ”paina”, vaikka oikea ilmaisu on ”työnnä”.

Pian alkavaa perunafestivaalia mainostetaan ruotsiksi ”Kristinestad ‑ strandpromenaden”, eli tapahtuma on Kristiinassa rannan kävelykadulla. Suomeksi asia on käännetty ”Kristiinankaupunki – rantakävelyllä”. Tarkoitus on muuttunut täysin.

Kaupungin nettisivuilla ja esitteissä suomenkieli on ontunut pitkään, ja ontuu edelleen.

Elinkeinokeskuksen sivulla kehotetaan osallistumaan kyselyyn otsakkeella ”vaikuta Kristiinankaupungin tulevaisuutta”, vaikka pitäisi vaikuttaa ”tulevaisuuteen”.

Kristiina on ylpeä Cittaslow-statuksestaan. Vahinko, ettei Cittaslow-sanan oikeinkirjoitus osu kohdilleen.

Visit Kristiinankaupunki -esitteen kannessa mainostetaan Suomen ensimmäistä Cittalow-kaupunkia. Nettisivuilla kerrotaan puolestaan Cittasow-kaupungista. Leppoisalla kaupungilla on monta nimeä.

Nyt ei kannata naureskella kaupungille, sillä monet muutkin astuvat ansaan. Huonosti suomeksi kirjoitettua näkyy useissa kristiinalaisissa julkaisuissa, niin kirjoissa, mainoksissa, kylteissä kuin kalentereissa. Eikä painattajana tai tekijänä ole kaupunki tai mikään siihen liittyvä.

Outoa, että tällaista tapahtuu, vaikka Kristiinassa on useita suomen taitajia.

Minna Zilliacus, toimittaja