Kolumni: Tikkutiistaista kellokeskiviikkoon

Pääsiäisen aika on koittamassa ja siihen liittyvällä piinaviikon päivillä on useita eri kansanomaisia nimiä ja merkityksiä. Ensi sunnuntai on sukkasunnuntai, sitten tulevat malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai ja lopuksi lankalauantai. Sen jälkeen ovat pääsiäispäivät.

Kustaa Vilkunan Vuotuisen Ajantiedon mukaan päiviin on sovitettu nimen mukaan erilaisia tehtäviä. Tikkutiistaina eli ensi tiistaina vuollut sytyketikut ovat hyviä.

Kellokeskiviikkona täytyy laittaa kello lehmän kaulaan. Josko tämän päivittäisi nykyhetkeen, niin laitettaisiinko kellokeskiviikkona kännykkä taskuun vilkaisematta siihen toviin.

Kiirastorstaina karkotettiin talojen pihamailta kiiraa, eli pahojen olentojen karkottamisesta on ollut kyse.

Nyt elettävissä poikkeusoloissa kiira voidaan yhdistää koronaan. Eli karkotetaan kiiraa olemalla kotona ja käyskentelemässä ulkona ilman läheistä kontaktia ulkopuolisiin ihmisiin.

Kiirastorstaita pidettiin aikoinaan vuoden täydellisimpänä siivouspäivänä. Ei ollenkaan huono juttu toteuttavaksi näin aikoina.

Pitkäperjantai pyhitettiin ennen kotona olemisille, kyläilyä ei suvaittu ja huvitukset koettiin epäsopivana. Taitaa toteutua tänä pääsiäisenä.

Lankalauantaina kaikki pahat voimat ovat liikkeellä, kerrotaan Ajantiedossa. Noidat ja trullit ahdistelevat ihmisiä ja kotieläimiä. Häjyt voimat halutaan pitää loitolla pääsiäiskokoilla.

Nyt ei pääsiäistulille kokoonnuta sankoin joukoin, mutta jokainen voi sytyttää pienen tulen tavalliseen kynttilään tai valoa ledkynttilään. Valo tuo toivoa ja luo tietoa siitä, että tästäkin selvitään.

Minna Zilliacus