Kolumni: Uusin silmin oppia ottaen

Kun ajelee eri puolilla Suomea, kohtaa tienvarsilla erilaisia mainostauluja, joissa kerrotaan paikkakuntien palveluista, toivotetaan uudet asukkaat ja yrittäjät tervetulleiksi, tai mainostetaan tulevia tapahtumia. Usein jopa kuukausia etukäteen.

Varmasti jokainen kristiinalainen päättäjä ja viranhaltija on omilla matkoillaan havainnut saman, vaikka se ei olisikaan varsinaisesti kiinnittänyt heidän huomiotaan.

Usein ihmettelen, miksi ei meillä Kristiinassa oteta oppia muista?

Jo lyhyelläkin automatkalla Pohjanmaalla tai muualla Suomessa tulisi nähdä asiat uusin silmin ja myös ottaa niistä oppia. Sillä paljon on kristiinalaisilla opittavaa siitä, miten muualla asiat tehdään.

Vaikka tienvarsimainoksilla ei olisikaan muuta merkitystä, antavat ne ainakin kuvan paikkakunnan aktiivisuudesta ja yritys- ja asukasystävällisyydestä.

Toki Kristiinallakin on paljon annettavaa muiden paikkakuntien asukkaille. Emme vain aina osaa hyödyntää sitä oikein.

Esimerkiksi opastaulu ”Kilens hembygdsgård” Kasitien varella ei kerro mitään suomenkielisille, joita valtaosa tienkäyttäjistä on. Etenkään kun kotiseututaloja on monenlaisia. Eikö siis Kiiliin halutakaan suomenkielisiä matkailijoita?

Mallia siitä, miten omaa paikkakuntaa markkinoidaan, ei tarvitse hakea sen kauempaa kuin eteläisestä naapurista Merikarvialta.

Valtatien varrella paikkakuntaa mainostetaan monin tavoin. Ja erilaisia painettuja mainoksia kunnan palveluista, nähtävyyksistä ja matkailijalle tarjolla olevista mahdollisuuksista on kymmenittäin.

Suurta ihmetystä monien tapaamieni vieraspaikkakuntalaisten mielessä herättää Kristiinan Cittaslow-tohina etanatunnuksineen. Monethan kokevat etanan limaiseksi, epämiellyttäväksi olioksi.

Miksi sellaisen avulla markkinoidaan Kristiinaa?

Seppo Kuusinen, Suupohjan Sanomien entinen päätoimittaja