Arvostelijat taka-alalle

Kesä on erilaisten tapahtumien ja tekemisen riemuaikaa. On markkinoita, kyläpäiviä, urheilu- ja kulttuuritapahtumia. Lapsille ja nuorille on uimakouluja, leirejä ja loman täytteeksi tekemistä. Kaikkien näiden tapahtumien taustalla on suuri joukko vapaaehtoisia.

He ovat lasten ja nuorten vanhempia.He ovat ihmisiä, jotka vuodesta toiseen varaavat tietyn ajanjakson ollakseen liikenteenohjaajia, kahvin- ja lipunmyyjiä tai järjestyshenkilöitä. He ovat niitä, jotka ovat kokoustaneet koko talven järjestääkseen hienon tapahtuman omalla paikkakunnallaan. He ovat uskollisia kuskeja, ohjaajia, valmentajia ja tukihenkilöitä.

He ovat vapaaehtoisia. He antavat aikaansa, tarmokkuuttansa ja osaamistaan sille, että paikkakunnalla on vireyttä ja jälkipolvilla mahdollisuuksia harrastaa.

Sen tähden on hämmästyttävää, että joku arvostelee heidän toimintaansa. Tottahan toki saa arvostella, mutta siinä tapauksessa se täytyy tehdä suoraselkäisesti tai osallisena. Joko niin, että olet itse mukana toiminnassa ja arvostelemalla kehität asian viemistä eteenpäin tai paremmaksi. Tai niin, että itse olet vapaaehtoinen toimija ja sen tähden tiedät, mistä puhut.

Yleensä vain on, että tietämättömyys huutaa kovimmalla äänellä.

Suurimmat ”tietäjät” ja arvostelijoiden joukko löytyy sieltä, jossa ei sormea nosteta talkootyön tai yhteisen hyvän puolesta. Sen verran käsiä käytetään, että naputellaan sosiaaliseen mediaan kärkkäitä kommentteja.

Asiattomista arvostelijoista kannattaa viis veisata, vaikka heidän sanansa joskus kirpaisevat. Yhdistysten ja seurojen väki, jatkakaa hyvää toimintaanne. Ilman teitä alueemme kuihtuu.