Ilman Agricolaa ei olisi kieltä

Eilen oli Mikael Agricolan nimikkopäivä. Hän oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka loi raamatun suomentamisella pohjan suomen kirjakielelle. Hän kirjoitti ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat ja siksi häntä pidetään suomen kirjakielen ja suomalaisen kirjallisuuden isänä.

Agricolan äidinkielestä on ristiriitaisia käsityksiä. Hänen tekstit sisältävät kuitenkin tutkijoiden mukaan kieltä, joka osoittaa että suomi oli hänen ensimmäinen kielensä.

Agricola oli 18-vuotiaana Turun piispan Martti Skytten sihteerinä. Sieltä hänet lähetettiin opiskelemaan Saksaan Wittenbergin yliopistoon, jossa muun muassa Martti Luther tuolloin vaikutti.

Myöhemmin piispa Skytten kuoltua Agricola hoiti tämän tehtäviä. Kustaa Vaasa nimitti Mikael Agricolan Turun piispaksi vuonna 1554.

Suomessa uskonpuhdistuksen uudistuksiin kuului raamatun ja kirkollisten tekstien kääntäminen latinasta kansankielelle. Jumalanpalvelusten kansankielistäminen vaati myös suomenkielistä uskonnollista kirjallisuutta. Siitä tulikin Mikael Agricolan elämäntyö. Hänen Rukouskiria bibliasta sisälsi jumalanpalveluksia ja hartautta varten tarkoitettuja rukouksia, jotka Agricola oli kirjoittanut raamatun ja muiden vanhojen tekstien pohjalta.

Agricola ei ollut suinkaan ensimmäinen, joka kirjoitti suomea, mutta hänen tuotantonsa oli kielellisesti sellaista, että on hyvä syy pitää häntä äidinkielemme isänä.