Itsenäinen ei ole itsekäs

Suomi viettää sadattaensimmäistä itsenäisyyden juhlapäivää huomenna. Reilu sata vuotta maan historiassa ei ole pitkä aika., vaikka kokonainen sukupolvi on lähes kokonaan vaihtunut.

Itsenäisyyden alun vuosikymmenet olivat Suomelle rauhatonta aikaa. Siihen sisältyi sisällissota, jolloin veli taisteli veljeä vastaan. Tilanne, jota tämän päivän suomalainen ei tahdo ymmärtää. Yhteistä hyvää tavoitellessa sitä tuhottiin maan sisältä päin.

Toiseen maailmansotaan myös Suomi osallistui. Eri vaiheiden jälkeen saavutettiin rauha, tosin joidenkin mielestä kohtuuttoman kalliilla hinnalla.

Jälkiviisaana voitaneen sanoa, että huono rauha oli kuitenkin parempi ratkaisu Suomelle kuin hyvä sota, joka olisi voinut johdattaa Suomen pois itsenäisyyden tieltä.

Itsenäisen Suomen viimeisimmät vuosikymmenet ovat vierineet sisäisesti ja naapurimaiden kanssa sopuisasti, tai ainakin sopua etsien ja tavoitellen. Sen seurauksena vakavilta erimielisyyksiltä on vältytty. Suomi ja suomalaiset ovat olleet etujoukoissa näyttämässä kuinka rauha säilytetään ja kuinka rauhaa sovitellaan eripuraisten maiden välillä. Tästä on saatu myös kansainvälistä tunnustusta.

Suomalaiset saivat tukea vaikeina aikoina muilta mailta. Tätä tulee arvostaa ja ymmärtää niitä, joilla nyt on vaikeaa. Ääriliikkeiden vastustus ja jopa viha Suomessa ulkomaalaisena tai turvapaikanhakijana eläviä kohtaan on siksi käsittämätöntä ja itsekästä. Itsenäisyys ei ole itsekästä vaan kykyä tulla toimeen toisten kanssa sekä itseään ja tekojaan arvostaen.

>>>>>>> Stashed changes