Kuuden vuoden odotus

Vihdoinkin. Kristiinan Raatihuoneella koettiin historiallinen hetki maanantaina uuden päiväkodin rakentajien kirjoittaessa nimensä sopimuspapereihin. Samalla sinetöitiin, että kaupunkiin on nousemassa päiväkoti.

Edellinen päiväkoti, se entinen lastentarha, seisoo Myllykallion alapuolella tyhjänä ja toimettomana. Ei hätää, se odottelee ainoastaan purkutraktoria. Tasan kuusi vuotta sitten, 21. maaliskuuta 2013, talo tyhjennettiin kiireellä. Kuntokartoitus oli osoittanut, että 1960-luvulla rakennettu tasakattoinen talo oli läpimätä ja vaarallinen käyttäjiensä terveydelle. Lapset ja henkilökunta hajautettiin väliaikaisiin tiloihin.

Saman tien alkoi uuden päiväkodin suunnittelu, joka jäi tuolle asteelle vuosiksi. Alkoi rakennusyritysten taistelu ja valitusten kierre siitä, kuka on oikeutettu saamaan himoitun suururakan itselleen. Tilanteeseen tuskastuneet kristiinalaiset alkoivat jo kyseenalaistaa valittamisen oikeutta ja kohtuutta kunnallispäätöksistä. Demokratiassa eletään, mutta onko valittaminen vain valittamisen takia oikein? Tuota kysymystä on pohdittu usean muun rakennuspäätöksen ja siitä seuranneen valittamisen kohdalla.

Toinen varhaiskasvatukseen liittyvä ongelma on jo jonossa. Kantakaupungin koulua riivaa tilan ahtaus, ja nyt viivyttäjinä ovat paikalliset päättäjät. He eivät kykene tekemään päätöstä lisätilan rakentamisesta.

Toivotaan, ettei Kantakaupungin koulusta tule toista päiväkodin kaltaista tapausta.

Kuusi vuotta sitten syntyneet kristiinalaiset ehtivät kasvaa koululaisiksi uutta päiväkotia odotellessaan. Kantakaupungin koulun vuosiluokat eivät halua muistoksi, että koko alakoulu käytiin iänikuisessa ahtaudessa.

>>>>>>> Stashed changes