Murhasta ei tarvitse vaieta

Isojokelaisten ei pidä hävetä vuonna 1953 tapahtunutta Kyllikki Saaren murhaa. Historioitsija ja kirjailija Teemu Keskisarja luennoi murhan tapahtumavuosikymmenestä lauantaina markkinoilla. Jostakin syystä järjestäjät olivat toivoneet, että Keskisarja kertoisi 1950-luvun Isojoesta Kyllikki Saaren murhaa mainitsematta.

Miksi?

Suomen ehkä tunnetuimmasta murhasta on puhuttu avoimesti Isojoella ja koko maassa. Keskisarjan tuorein, suosiota saavuttanut kirja kertoo Kyllikki Saaren murhasta. Historioitsijalla oli markkinoilla paljon kuulijoita, joista varmasti suuri osa oli tullut kuuntelemaan Keskisarjan arvioita Kyllikki Saareen liittyvistä tapahtumista. Luonnollisesti hänen historiallinen katsauksensa 1950-luvun Isojoesta oli mielenkiintoinen. Tuon vuosikymmenen suurin paikallinen tapahtuma oli kuitenkin Suomea kuohuttanut murha, joten paikalle kokoontunut kansa olisi halunnut kuulla siitä arvostetulta ja asiaa yksityiskohtaisesti tutkineelta historioitsijalta. Kyllikki Saaren murhaa ei ole hävetty Isojoella, koska ei missään voida, eikä haluta syyllistää jonkin paikkakunnan väestöä julmasta verityöstä.

Harva on suomalainen paikkakunta, missä ei olisi murhia tapahtunut. Lieneekö sellaista kuntaa?

Saaren löytöpaikkaan suohaudalle on pystytetty edesmenneen vanhankyläläisen kotiseutuneuvoksen Esko Hernesharjun tekemä muistomerkki. Hernesharjun edesmennyt puoliso oli Kyllikki Saaren sisar. Siten edes suku ei halunnut vaientaa tapahtunutta. Muistomerkki pystytettiin kävijöille, joita on vuosikymmeninä ollut paljon. Kyllikki Saarta ja hänen kohtaloaan ei ole unohdettu.