Päättäjät kovan paikan edessä

Vielä joitakin vuosia sitten tuntui, että Suupohjassa kuntien valtuutetut selvisivät valtuuston kokouksista usein vähällä. Rahaa oli enemmän käytössä, joten kovin usein ei tarvinnut paukutella vaikeita päätöksiä.

Nyt tilanne on eri. Esimerkiksi Isojoella valtuutetut saavat eteensä kaikkien aikojen säästöehdotukset. Myös Karijoella talouden tasapainottamisryhmä on saanut valmiiksi oman säästölistansa, eikä sekään ole lyhyt. Valtuutetut joutuvat muun muassa päättämään lakkautetaanko koulun keittiö ja luovutaanko kahdesta entisestä kyläkoulusta, joista on tullut tärkeitä tapaamis- ja toimintapaikkoja kyläläisille.

Saavutetaanko lakkautuksilla yhtä paljon säästöjä kuin lopettamisten aiheuttamat menetykset ovat?

Valtuutetun tehtävää ei käy kateeksi tässä maailman tilanteessa, jossa korona iski pahasti jo ennestään kehnoon kuntatalouteen. Silti, päätöksiä on pakko tehdä.

Missään nimessä valtuutettuja ei silti kannata sääliä. Se on täysin turhaa, sillä kun valtuustoon kerran pyrkii, se tarkoittaa, että henkilö haluaa myös käyttää valtaa. Jotkut päättäjät taatusti nauttivat vallankäytön tunteesta, eikä siinä ole mitään väärää. Vaikka valtuustoja pilkataan usein pelkiksi kumileimasimiksi, ne käyttävät yhä ylintä päätösvaltaa kunnissa.

Karijoella valitaan myös kunnanhallitukselle uusi puheenjohtaja pian. Voi olla, ettei tähän tärkeään tehtävään ole tunkua näinä aikoina. Kunnanhallituksen puheenjohtajalta kysytään roppakaupalla itsevarmuutta, mutta myös loputtomasti neuvottelukykyä. Hommassa ei olisi pahitteeksi teflon-kuori, jotta pitkin asiaton palaute ja tölväisyt valuisivat maahan kuin vesi hanhen selästä.