Pienet jyrän alle

Kuntaliitokset ovat tuhonneet monien paikkakuntien palvelut ja muut asukkaiden elämisen edellytykset. Esimerkkejä ei tarvitse kaukaa hakea. Jurva taantui Kurikkaan liityttyään.

Jos muutaman vuoden tauon jälkeen ajelee Jurvan läpi keskustaan, rajun alas menon huomaa varmasti. Moni liikehuoneisto on tyhjentynyt lyhyen ajan sisällä. Kunnantalo on muutettu päiväkodiksi.

Myös Suupohjassa oli liitossuunnitelmia kymmenkunta vuotta sitten. Jotkut poliitikot Isojoella ja Karijoella haikailivat Kauhajoelle. Liitoksia ei tullut. Isojoen ja Karijoen kuntien talous on pysynyt hyvällä mallilla. Kuinka autiota paikkakunnilla olisi, jos olisi käynyt toisin? Sitä miettii varmasti moni lukiessaan Karijoen kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilän haastattelun tämän päivän Suupohjan Sanomista.

Kauhajoki ei tunnu kovin kummoista arvoa antavan isojokelaisten, karijokelaisten ja teuvalaisten ajatuksille, vaan junttaa läpi omaa linjaansa, suuremman oikeudella. Tilanne on tämä, vaikka kyse on yhteistyöstä.

Kukin voi mielessään kypsytellä, mikä Kauhajokea pienempien kuntien ja niiden asukkaiden kohtalo olisi ollut liitostilanteessa, jossa suurin kunta yleensä ottaa keskittämällä itselleen kaikki rusinat pullasta.

Kauhajoki toimii isäntänä Suupohjan peruspalvelujen liikelaitoksessa (llky), joka perinteisesti lähettää vuosittaisen lisälaskun Isojoelle ja Karijoella. Karijoen ja Isojoen kannattaisikin katsella avohoidon ja joidenkin erikoissairaanhoidon palveluissa kohti Kristiinaa. Samalla palattaisiin sairaalanmäellä entiseen yhteistyön aikaan.

Kristiinassa asukkaat ja päättäjät ovat tyytyväisiä terveydenhuollon palveluihin, jotka ovat kustannuksiltaan pysyneet maltillisina.