Suomen kieli Närpiössä

Elävä kaksikielinen Närpiö. Hokema, jonka toteutuminen jää monin tavoin vielä toiveiden varaan.

Tämän on myöntänyt myös Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist (r.) sanoessaan toukokuussa pidetyn Kaskisten ja Närpiön selvitystyöryhmän tulosten lehdistötilaisuudessa, että kielellisen tasavertaisuuden saavuttamisessa ei Närpiössä ole vielä täysin onnistuttu.

Hän piti sitä kuitenkin tärkeänä ja korosti, että tahtotila sen toteutumisessa on yhtä iso asia kuin itse tekeminen.

Närpiössä on laskettu, että kaupungissa asuu yli kolmekymmenen eri kielialueen asukkaita. Virallisia kieliä ei toki ole kuin ruotsi ja suomi. Asukkaista äidinkielenään ruotsia puhuvia on yli 80 prosenttia.

Hufvudstadsbladet tutki miten innokkaita ruotsinkieliset abiturientit ovat kirjoittamaan suomen kielen ylioppilaskirjoituksissa. Lehden mukaan Närpiössä keväällä kirjoittaneista ainoastaan neljä prosenttia kirjoitti pitkän suomen. Syksyn kirjoituksiin osallistuvista tilanne on sama pitkän suomen kohdalla ja seitsemän abiturienttia jättää suomen kokonaan pois. Ylivoimaisesti suurin osa tyytyy keskipitkän suomen kielen kirjoittamiseen.

Lindqvistin korostama tahtotila on avain sille, että kaupungin kaksikielisyys edes jossakin vaiheessa muuttuu sanoista teoiksi. Kielellinen tasapaino tietenkin paranee jos ja kun Kaskinen liitetään Närpiöön. Se ei poista kuitenkaan sitä tosiasiaa, ettei äidinkielenään suomea puhuva saa Närpiössä vielä riittävän hyvää palvelua omalla äidinkielellään.