Uudistuminen vaatii tahtoa

Jälleen kerran eletään ratkaisun aikoja kaksikielisen kaupungin, Kristiinan, yläkoulujen ja lukioiden opetuksen järjestelyissä. Kykenisivätköhän päättäjät vihdoinkin toteuttamaan monien eri tahojen toivoman järjestelyn, jolla saatettaisiin yhteiselle markille suomen- ja ruotsinkieliset yläkoulun ja lukion oppilaat.

Monet suomen- että ruotsinkieliset oppilaat, heidän vanhempansa ja opettajat toivovat tämän yhteistyön toteutuvan.

Valitettavasti näyttää siltä, että jälleen kerran ratkaisevassa asemassa olevat RKP:n kuntapoliitikot vetäytyvät linnakkeisiinsa ja haluavat näyttää valtaansa. Julkisuudessa muistutetaan oppilaiden oikeudesta saada opetusta omalla äidinkielellään ja vakuutellaan, ettei yhteistoiminta ole lainmukainen.

Lehtiä lukevat kuntalaiset ihmettelevät miksei muka opetusta voitaisi ja kannattaisi järjestää yhdessä, nuorille paremman, kaksikielisen, tulevaisuuden puolesta.

Selvää on, että opetusta voidaan antaa omalla äidinkielellä vaikka koulut sijaitsisivat yhteisissä tiloissa tai samalla tontilla. Kun tämä järjestely toimii monessa muussa kunnassa, pitäisi sen olla mahdollista myös Kristiinankaupungissa.

Yhteisen koulualueen vastustajien toivoisi ymmärtävän, että uudistuminen vaatii ennen kaikkea hyvää tahtoa. Tahtoa tehdä tulevaisuuden opetuksen turvaamiseksi rakentavia, ei hajoittavia päätöksiä. Koulusta ei saa tehdä puolueen poliittista tukikohtaa. Ei edes kielen perusteella.