Ei kuntaliitosta vain numeroiden takia

”Minä kannatan kuntaliitosta Närpiön kanssa niin pian kuin mahdollista. Toivon, että muut Kaskisten asukkaat uskaltavat ilmaista kantansa kuntaliitoksesta.”

Näin päättyvän lukijoilta kirjoituksen luin Suupohjan Sanomista (12.12.) Ja olen eri mieltä lukemastani. Tuossa kirjoituksessa liitoksen etuja perusteltiin numeroin, paljonko vähemmän Kaskisissa liitoksen jälkeen maksettaisiin veroja per talous. Noihin laskelmiin, joissa oli käytetty meridiaanipalkkaa ym. kannattaa suhtautua varauksella. Meridiaani ei nimittäin liity laskentaan, se on pituuspiiri, eli menee maantieteellisen sijainnin määrittämisen puolelle. Kirjoittaja lienee tarkoittanut mediaania? Numeroita laskelmissa voidaan pyöritellä, käyttämällä mediaania tai keskiarvoa, miten haluaakin lopputuloksen olevan. Näissä on eroa.

Lyhyt esimerkki: Otetaan viisi numeroa arpoen 1,2,8,9 ja 9. Näiden mediaani on 8, mutta keskiarvo on 5,8. Ihan ala-asteen matematiikalla tämä selviää, jos asiaa haluaa tarkastella. Kun näkee lopputuloksen, pitää myös selvittää miten lopputulokseen on päästy ja millä lähtöarvoilla laskenta tehty. Numeroilla on helppo kikkailla, kun osaa. Se numeroista ja toivottavasti nuo matematiikan perusteet ymmärretään.

Kuntaliitoksen hyötyinä mainittu, että Närpiö hoitaisi jatkossa kadut ja viheralueet kuntoon. Tuskin hoitaisi. Närpiön keskustaan on viime vuosina kohdistunut paljon uudisrakentamista, velkarahalla. Sivukyliin ei niinkään. Ja sivukylähän Kaskinen olisi kuntaliitoksen myötä. Mitkä palvelut jäisivät Kaskisiin?

Se näistä epämääräisistä laskelmista ja haaveista.

Käytettävissä on tutkittua tietoa kuntaliitoksista. Tutkittuun tietoon jo tapahtuneista kuntaliitoksista ja seurauksista luotan enemmän kuin skenaarioihin ja epämääräisiin laskelmiin ja toiveisiin. Vuoden 2009 alussa toteutettiin 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa. VATT:n uusi tutkimus (julkaistu 18.10.2017) osoittaa, että liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana lähestulkoon samalla tavalla kuin muuten vastaavien kuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta. Kuntaliitokset eivät siis täyttäneet asetettuja säästötavoitteita. Palveluverkko eriytyi sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkojen siirtyessä pienistä liitoskunnista suuriin. Eriytyminen oli yhteydessä alueelliseen poliittiseen edustukseen uusissa kunnanvaltuustoissa. Pidetään Kaskinen itsenäisenä, ei hötkyillä pikaisilla kuntaliitoksilla. Kuntaliitos on peruuttamaton päätös. Vaikka kuntaliitos taitaakin olla Rkp:n toive?

Kai Ylikoski

Kaskinen