Ei pitäisi olla ei!

Pekka Eräsen (SS 3.6.21) mukaan Kristiinankaupungin tulisi toivottaa Suomen Merituuli oy:n voimala tervetulleeksi eteläisen kaupungin edustalle. Hän kirjoittaa, miten merituulivoiman tuomat tulot olisivat pelastus kaupungin taloudelle ja edistäisivät työtämme kauniin kaupunkimme hyväksi. Tämä herättää kysymyksen, tarkoittaako ilmaisu ”kaunis kaupunkimme” myös eteläisen Kristiinankaupungin kyliä? Siellä vahinko tulee nimittäin olemaan suuri, kun liikkuvat teräsmassat kohoavat kohti taivasta ja vapaa merihorisontti peittyy armottomalla teollisuusalueella. Näiden kylien kauneus ja viehätys perustuvat suurelta osin merimaisemaan, saaristoon ja ranta-alueisiin, minkä vuoksi haluamme nyt ilmaista oman kantamme asiaan.

Kysymys Helen oy:n (Helsingin energia) ja Epv energian (muiden muassa Vaasan sähkö) omistamasta Suomen Merituulen tuulipuistosta on taas ajankohtainen, huolimatta Kristiinankaupungin ylimmän päättävän elimen selkeästä päätöksestä Ei. Miten tämä on edes mahdollista? Pohjanmaan liitto toimi vastoin kaupungin päätöstä. Välittämättä vastalauseista päätti maakuntaliitto säilyttää tuulivoiman aluevarauksen maakuntakaavassa sen jäädessä mustaksi pilveksi puhdasta ja avointa merta kunnioittavien ylle. Tästä kysymyksestä ei kuuluisi enää edes keskustella, koska kaupungilla on päätäntäoikeus omalla alueellaan. Kuitenkin taustavoimat itsepintaisesti nostavat asian pöydälle uudelleen ja uudelleen. Kaupungin tulisi vain yksinkertaisesti kieltäytyä suunnitelmien etenemisestä.

Pelkkä ajatuskin merialueen valtaamisesta teollisuusalueeksi on kauhistuttava. Siipyyn ja Skaftungin ei kuulu joutua uhraamaan saaristoaan edesauttaakseen Suomea saavuttamaan päästö- ja energiatavoitteensa. Kaupunki on jo tehnyt osuutensa suunnittelemalla ja rakentamalla runsaasti tuulivoimaa maalle. Meren muuttaminen teollisuusalueeksi, jos mikä, olisi ympäristön tuhoamista suuressa mittakaavassa.

Taloudelliselta kannalta maalle rakennettava tuulivoima on sitä paitsi paljon kannattavampaa, koska kunnan kiinteistöverotulojen lisäksi saavat maanomistajat vuokratuloja. Väitteille siitä, että maatuulivoima olisi luonnolle merituulivoimaa vahingollisempaa, on vaikea löytää perusteita. Vaikkakin myös maalle rakennettavassa tuulivoimassa on haittapuolensa luonnolle ja liian lähellä sijaitsevalle asutukselle, ovat vahingot merellä suuremmat. Merituulipuisto toisi mukanaan suunnattomia haavoja merenpohjaan, veden samentumista ja melua rakennusaikana, jonka arvioitu aika voi kestää jopa 10 vuotta. Yksi asia on varma, kukaan ei viihdy sen kaltaisissa olosuhteissa, eivät linnut, kalat, eläimet, eikä ihmiset.

Suunnitellun alueen karttakuvat osoittavat, että 87 prosenttia varatusta tuulivoima-alueesta sijaitsee kansainvälisesti tärkeällä lintualueella (Iba-alue). Alueen kiinteistöjen arvo tulee uppoamaan kuin kivi pohjaan. Eikö Kristiinan panostuksen merenläheiseen asumiseen ja mahdollisuus kesämökkien ympärivuotiseen käyttöön kuuluisi koskettaa myös Siipyyn ja Skaftungin alueita, joista löytyy pitkin rantaviivaa kauniita asuinalueita suurenmoisine merinäköaloineen? Hyvät päättäjät, miettikää tarkoin! Älkää myykö korvaamatonta aluetta muutamasta hopearahasta!

Lupaukset kiinteistöverotuloista voivat nopeasti haihtua lakimuutosten seurauksena. Maassamme luulisi olevan teollisuusalueita, joihin tuulivoima sulautuu luontaisemmin. Väitteet siitä, etteikö Siipyyn ja Skaftungin alueella olisi saaristoa, ovat täysin virheellisiä. Meillä on piskuinen ja neitseellinen saaristo, jossa suunnitelmat valtavista, 8-15 megavatin, 260 metriä korkeista tuulimyllyistä ovat erityisen kouriintuntuvia.

Merituulivoimalasuunnitelmat muuttuvat aina vain valtavammiksi, eikä ole sanottua, etteikö suunniteltu alue täälläkin muuttuisi huomattavasti alkuperäistä suunnitelmaa suuremmaksi. On suorastaan naurettavaa kuvitella, että tuulimyllyjen siirtäminen 15 kilometrin päähän rannikosta auttaisi. Olkoon 8, 15, 20 tai 25 kilometriä, vahinko on yhtä suuri. Älkää antako näiden puheiden johtaa itseänne harhaan. Vihreä energia väärässä paikassa kääntyy itseään vastaan, se muuttuu luonnon tuhoajaksi. Lisäksi huolta aiheuttavat epävarmuudet voimaloiden purkuvaiheessa, joka on niin ikään valtaisa haaste meriympäristölle. Näiden ongelmien ja vastuunjakojen kanssa on jo jouduttu painimaan maalle rakennetun tuulivoiman osalta ulkomailla.

Sydösterbotten viittaa tuulivoimakysymyksessä vaalikoneen tuloksiin ja tekee johtopäätöksiä siitä, miten kunnan asukkaat suhtautuisivat asiaan myönteisemmin kuin ehdokkaat. Hss median tapa käyttää vaalikoneen vastauksia on jo kyseenalaistettu muualla, koska kysymyksiin pystyy vastaamaan sama vastaaja rajattomia kertoja vastausten rekisteröityessä joka kerralla erillisinä. Vasabladetin toimituksen mukaan kaikki vastaukset lasketaan. Miten totuudenmukaista on sellainen tilastotieto?

Meidän ei tarvitse kuunnella energiayhtiöiden houkutteluita. Selkeä ei näille houkutuksille tarkoittaa kyllä viihtyisän asuinympäristön säilymiselle ja kuntamme myönteiselle kehitykselle. Koskemattomalle luonnolle on suurta kysyntää, ja tämän merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan entisestään. Päättäjillä on nyt edessään kohtalonkysymys. Me olemme saaneet korvaamattoman perinnön esi-isiltämme, uskomattoman kauniin saaristoluonnon ja koskemattoman meren. Mitä me tulemme puolestamme jättämään perinnöksi seuraaville sukupolville? Suurteollisuusalueen varjostamat saariston rippeet vai sen kaiken kauniin ja arvokkaan, mitä itse olemme saaneet?

Tuttan Forsander, Skaftung, Kurt Gullberg, Siipyy, Eva-Stina ja Fred Berg, Skaftung, Nina ja Kaj Lindlöf, Siipyy, Sinikka Norrback, Siipyy, Stina Granskog-Välisalo, Skaftung, Pia ja Mauri Kaskela, Siipyy, Jan Lindeblad, Siipyy, Thomas Lindberg, Skaftung, Siv ja Jori Hellman, Siipyy, Elisabeth Nybacka, Lappväärti-Skaftung, Gun ja Folke Lillbäck, Kristiinankaupunki-Siipyy, Åsa Teir-Bäckström ja Niclas Bäckström Vaasa-Siipyy

Mökkiasukas: Inga-Lill Till, Vaasa-Skaftung, Géraldine ja P-W Saintagne, Skaftung, Lara Harrison, Pori-Skaftung, Kaija Harrison, Helsinki-Skaftung, Eva Teir Sundsvall-Siipyy ja Johanna Teir Sundsvall-Siipyy

Kirjoitusta on korjattu 15.6.2021. Otsikosta oli jäänyt pois lopusta ei-sana. Lisäksi on korjattu alkuperäisen tekstin virheellinen lause, jonka pitää olla: ”Väitteille siitä, että maatuulivoima olisi luonnolle merituulivoimaa vahingollisempaa, on vaikea löytää perusteita.”