Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti verotuksen ennustaminen

Suupohjan Sanomissa 8.4. käsiteltiin Isojoen kunnanvaltuustossa käytyä keskustelua veroennusteista. Veroennusteiden taso on kieltämättä ollut heikko viime vuosina. Tämä ilmiö on koskenut kaikkia kuntia. Erityisesti kunnallisveron ennustaminen on osoittautunut vaikeaksi.

Haasteet voidaan jakaa kolmeen eri kokonaisuuteen. Yhtäältä verotilitysjärjestelmän aiheuttamat rytmi- tai ajoitusongelmat, joka viimeksi nähtiin vuonna 2018.

Toiseksi kokonaisuudeksi voidaan laskea eri verotuksen uudistukset, joiden vaikutuksia verotuottoon ei ole osattu arvioida. Vuonna 2019 nähtiin verokorttiuudistus, joka johti siihen, että verovuoden ennakkoveroja kertyi aiempaa vähemmän. Verokorttiuudistus aiheutti pysyvän vajeen kunnallisverotuloihin. Erityismaininnan ansaitsee vielä kilpailukykysopimuksen aiheuttama vähennysten kasvu, jota verovuonna 2017 ei osattu arvioida.

Kolmanneksi kokonaisuudeksi voidaan laskea muut ulkoiset tekijät eli lähinnä globaaliin talouden ja yleisen korkotason. Viimeisimpänä, vaan ei todellakaan vähäisimpänä on mainittava koronaviruspandemia. Sitä ei vielä syksyllä 2019, kun veroennusteita ja talousarvioita vuodelle 2020 laadittiin, osannut ennustaa kukaan. Kun pandemia keväällä 2020 iski, verotulojen arvioitiin romahtavan. Näin ei onneksi käynyt ja pitkin viime vuotta veroennusteita voitiin korjata paremmaksi. Siitä, että näin kävi, kannattaisi toki olla iloinen.

Ennustaminen on aina vaikeaa. Erityisen vaikeaa on verotuksen ennustaminen. Tilitysjärjestelmästä johtuu, että kuluvana vuonna ei vielä tiedetä miten loppuvuoden kunnallisveron vero-oikaisut menevät. Se tiedetään vasta kun saadaan luotettavia ennakkotietoja (kesän lopussa) verovuodesta 2020.

Kunnallisverojen kertyminen (tilittyminen) on hyvin epätasaista, koska ennakkoperinnän jako veronsaajien kesken perustuu viimeksi valmistuneen verotuksen tietoihin. Kaikki jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan oikeita maksuunpanosuhteita sitten, kun edellinen verovuosi on saatu päätökseen.

Kuntaliiton tuottama kuntakohtainen veroennustekehikko on ennustamisen työväline, jolla kunnan omasta näkökulmasta tulisi arvioida verotulojen kehitys. Se ei siis ole valmis ennuste. Ennusteessa on monta liikkuvaa osaa - osaltaan siis koko maan ennuste, joka voi heilua, pääosin pääomaverotulojen vaikutuksesta ja nyt tietysti koronasta johtuen. Sitten ovat kuntakohtaiset vaikutukset itse veropohjaan (palkkatulot, eläketulot ym.), jotka kunnan itse tulisi arvioida. Kuntakohtaisen veroennustekehikon annetut arviot on siis osin johdettu koko maan ennusteesta ja joissain kunnissa (esimerkiksi isot kaupungit) annettu oletus voi hyvinkin pitää paikkaansa.

Yhteisövero on oma lukunsa. Se on tunnetusti erittäin suhdanneherkkä, mikä itsessään heilauttelee ennusteita.

Nyt myös erittäin vakaana verolajina pidetyn kiinteistöveron kertymärytmi on muuttunut aiemmasta - taas johtuen verouudistuksesta. Verovuodesta 2020 alkaen kiinteistöverotkin siirtyivät verotuksen joustavaan verovelvolliskohtaiseen valmistumiseen, jonka seurauksena osa verovuoden kiinteistöveroista erääntyy maksuun vasta seuraavan vuoden puolella. Tämä uudistus aiheuttaa omalta osaltaan pysyvän verotulovajeen kunnille, kun sama tarina toistuu joka vuosi.

Hallituksen lakiesityksessä vuonna 2017 arvioitiin että ”kiinteistöveroja tilitettäisiin nykyistä aiemmin ja tasaisemmin pääosin heinäkuun ja marraskuun välisenä aikana”. Esitys ei siis sisältänyt erillistä mainintaa siitä, että osa verotuloista kertyisikin vasta verovuotta seuraavana vuonna tammi- ja helmikuussa. Tämä seikka tarkentui vasta viime syksynä.

Lopuksi vielä: ennuste on aina ennuste - kellään ei ole sitä kuuluisaa kristallipalloa käytössä. Tilitysjärjestelmä itsessään aiheuttaa sen, että kunnallisveron osalta tiedetään valitettavan myöhään, miten kuluva vuosi menee.

Me Kuntaliitossa pyrimme omalta osaltamme auttamaan kuntia veroennustetyössä mahdollisimman hyvin. Teemme sen aina parhaimman ja ajankohtaisimman tilastotiedon ja Valtiovarainministeriön makroennusteen pohjalta. Yksittäisen veronsaajan asemaan kuuluu riski, että ennusteet eivät aina vastaa toteumaa. Ja kunnat voivat aina syyttää Kuntaliittoa, jos veroennusteet eivät pidä kutiansa.

Benjamin Strandberg

Asiantuntija

Suomen Kuntaliitto