Huoli tuulivoiman melusta ja kuntapäättäjien teosta

Kovasti olemme huolissaan siitä, että kuntapäättäjät eivät ole ajan tasalla eivätkä ota asioista riittävästi selvää päätöksiä tehdessään. Näin mm. Rajamäenkylähankkeessa, jossa Ox2-yhtiö ja maanomistajien ohjausryhmä ohjaa päätösten tekoa mielin määrin. Suurin osa maanomistajista ei tiedä, mikä on maanomistajien ohjausryhmä ja kenen asialla he ovat? Kuka on puheenjohtaja? Nimetkin ohjausryhmässä vaihtelevat, eli mikä taho sinne henkilövalinnat tekee? Onko maanomistajien ohjausryhmä sama kuin Ox2?

Kuntapäättäjien pitäisi lukea sopimuksia, viranomaislausuntoja ja päätösten ehdotelmia. Myös sopimustekstejä tulee osata tulkita.

Lakiankankaan päätösten teossa mentiin hienosti yhtiön ”ansaan”. Taisi jäädä tekemättä purkuvakuudet alueella rakennettavista myllyistä. Vaikka Cpc Finland Oy sitä ihan itse tarjosi sopimuksessaan niin, että purkuvakuudet tehdään, jos joku vaan pyytää. Jäi iso riski tulevaisuuteen maanomistajille, joiden maille myllyjä rakennetaan. Samaan ansaan on ehkä lankeamassa naapurikuntia.

Kun kaikki Lakiankankaan viranomaisluvat oli myönnetty, yhtiö halusi viime hetkellä kunnalta pientä myllyjen korotusta. Mukisematta kuntapäättäjät nuijivat uudet rakennusluvat läpi luottaen rakentavan yhtiön esittämiin lukuihin ja papereihin.

Kun kunta myöntää rakennuslupia tuulivoimaloiden pystyttämiseen, olisi vaadittava purkusuunnitelma ja riittävä purkuvakuutus.

Tuulivoimaloiden melusta Rajamäenkylän hankealueella; Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus on maininnut, että hanke sijaitsee maakunnallisesti arvokkaiden Heikkilän jokilaakson ja Isojokilaakson kulttuurimaisema-alueiden rajapinnassa. Maisema-alueet sijoittuvat tuulivoimaloiden maisemaa hallitsevalle dominanssivyöhykkeelle. Voimalat sijoittuvat ympäristöään korkeammalle selänteelle, mikä lisää niiden hallitsevuutta. Hankkeen lähialueella sijaitsee runsaasti asutusta.

Asiantuntijat ovat maininneet: Teoreettiset tietokoneella tehdyt melumallinnukset eivät vastaa todellisuutta. Siinä käytetään ympäristöministeriön ohjeistusta, jossa on tutkimuksien mukaan virheitä.

Melumallinnukset aliarvioivat meluhaittaa keskimäärin viisi desibeliä, minkä seurauksena asukkaan ja voimalan välinen suojaetäisyys jää lähes puolta pienemmäksi kuin sen pitäisi olla.

Käytössä oleva melumallinnus ei ota riittävästi huomioon tuulivoimamelun sykintää eli äänen voimakkuuden ja taajuuden vaihtelua, jonka ihminen kokee paljon häiritsevämpänä kuin tasaisen melun. Melun sykintään vaikuttavat tuulen ja muiden sääolojen vaihtelut.

Suurten tuulivoimaloiden lähtömelu on rock-konsertin tasoa – sillä erotuksella, että melu ei lähde maan pinnalta vaan maiseman yläpuolelta. Esimerkiksi Isojoen Heikkilänjokilaakso on laakso, joka on keskimäärin noin kymmeniä metrejä ympärillä olevaa maastoa alempana. Alueen jokivarsirinteet muodostavat hyvän heijastavan pinnan äänilähteelle vuodenaikoina, jolloin kasvillisuutta ei ole.

Tietokoneella teoreettisesti tehdyt melumallinnukset eivät pysty luotettavasti maaston muodon olosuhteita arviomaan varsinkaan eri vuoden aikoja tarkastellessa

Tuulivoima-alueen lähellä sijaitsee Kangasjärvi, jossa ympärillä on paljon loma-asutusta sekä hieno leirintä-alue. Kun järven pinta on tyyni, tuulivoimaloista lähtevä matalataajuinen ääni pääsee heijastumaan järven peilipinnasta.

On vähän heikkoa kunnan päätöksissä vedota viranomaisten suosituksiin ja päätöksiin. Kunta on se viranomainen, joka lopulta suurimmat päätökset tekee.