Kansallisseura perustettiin 125 vuotta sitten

Suupohjan Sanomien viime numerossa (18.11.) uutisoitiin Kokoomuksen Kristiinan osaston 70-vuotisesta taipaleesta, jota juhlistettiin viikonloppuna Pohjanmaan Kokoomuksen syyspiirikokouksen merkeissä.

Uutisessa kerrottiin, että yhdistyksen edeltäjä, Kristiinan Kansallisseura perustettiin 28. tammikuuta 1951. Itse asiassa kansallisseura perustettiin jo paljon aikaisemmin, vuonna 1896, eli sen perustamisesta on kulunut 125 vuotta.

Suupohjan Sanomien edeltäjän, Suupohjan Kaiun perustajan, kauppias Vilho Parmasen täyttäessä 50 vuotta vuonna 1894 syntyi Kristiinassa keskusteluseura Iltajuttu. Sen piirissä luettiin eri puolilta maata tilattuja sanomalehtiä ja keskusteltiin kotimaan kohtalosta.

Iltajutun jälkeen perustettiin 1896 Kansallisseura, jonka piirissä keskusteltiin, pidettiin näytelmäiltoja ja kansaa valistavia esitelmiä – muun muassa raittiudesta. Kansallisseuran perustaminen herätti suomenkielisten keskuudessa uudelleen ajatuksen omasta lehdestä.

Parmasen edellinen lehtihanke, jo vuonna 1878 eli 19 vuotta ennen Suupohjan Kaikua, yhdessä tiukkalaisen viinatehtailija Vilhelm Pasin kanssa perustama Ahti – aaltojen kuningas kariutui kolmen vuoden ilmestymisen jälkeen omistajien riitaannuttua. Parmanen myi osuutensa Pasille, joka muutti lehden Vaasaan, jossa se kilpailun vuoksi näivettyi ja lakkasi olemasta.

Parmanen oli myös uuden lehtihankkeen taustalla, ja Suupohjan Kaiun päätoimittajaksi valittiin 23-vuotias ylioppilas Hugo Eneberg. Hän oli syntynyt Hämeenlinnassa, mutta hänen sukujuurensa olivat Närpiössä, ja hänen isänsä oli tunnettu suomalaisuusmies Helsingissä.

Suupohjan Kaiku syntyi 20. marraskuuta 1897 eli 124 vuotta sitten. Painoteknisistä syistä ilmestyi samana päivänä kaksi näytenumeroa 0A ja 0B. Varsinaisen ilmestymisensä lehti aloitti seuraavan vuoden alussa. Painokone hankittiin Mikkelistä ja painatuksesta vastasi erillinen yhtiö, Kansallis-Kirjapaino Rantakadulla Kansallisseuran talossa, jonka pihapuolella kulttuurikeskus Dux tätä nykyä on.

Kristiinan Kansallisseura ei alkujaan ollut puoluepoliittinen ryhmittymä, vaan suomalaiskansallinen, venäläistämispyrkimyksiä vastustava ja maamme itsenäisyyspyrkimyksiä edistävä aatteellinen yhdistys. Tässä kamppailussa Kristiinan suomen- ja ruotsinkieliset olivat yhtenä rintamana.

Myös Suupohjan Kaiku perustettiin puhtaasti kansallisaatteelliselle pohjalle, mutta ajoi myös suomen kielen asemaa. Suomalaisuuden kannattajat maassamme jakautuivat nuorsuomalaisiin fennomaaneihin ja vanhoillismielisiin vanhasuomalaisiin. Niiden aatemaailmat erosivat, eikä nuorsuomalaisia edustanut Suupohjan Kaiku saavuttanut toivotun suuruista levikkiä pääosin vanhasuomalaisista koostuvalla seudulla.

Lehden nuorsuomalaisuus juontui pitkälti Parmasen omasta ajatusmaailmasta sekä siitä, että Iltajutun ja Kansallisseuran piirissä luettiin Uuden Suomen edeltäjää, nuorsuomalaista Uutta Suometarta. Lukijakunnan aatemaailmoiden ero – ja siitä johtuva alhainen levikki – johti lehden (vuodesta 1920 Kristiinan Sanomat ja vuodesta 1933 Suupohjan Sanomat) puoli vuosisataa kestäneisiin taloudellisiin ongelmiin ja erilaisiin muihin ristiriitoihin.

Vasta vuonna 1947 alkoi lehti vähitellen vahvistaa asemaansa. Ratkaisevinta oli kuitenkin Jorma Kiuasperän tulo päätoimittajaksi ja lehtiyhtiön toimitusjohtajaksi seitsemän vuotta myöhemmin, 1954. Hän loi laajan asiamies- ja avustajaverkoston ja teki lehdestä puolueista riippumattoman, sitoutumattoman paikallislehden, jonka johdossa hän oli yli 30 vuotta.

Tänään Suupohjan Sanomat on entisen Vaasan läänin alueella ilmestyvistä suomenkielisistä lehdistä vanhin ja kolmanneksi vanhin kaikista maamme suomenkielisistä paikallislehdistä.

Samat nuorsuomalaisten ja vanhasuomalaisten näkemyserot, jotka haittasivat lehden kehittämistä, johtivat vähitellen myös Kristiinan Kansallisseuran toiminnan hiipumiseen. Kunnes se vuonna 1951 herätettiin uudelleen henkiin, nyt puoluepoliittisena järjestönä.

Seppo Kuusinen

Suupohjan Sanomien

päätoimittaja 1990–2007

Lålby