Kaskinen +1, ohutta yläpilveä

”Selviytyjät” -formaattia lainaten: Kaskisissa kokoontui heimoneuvosto, joka yhden äänen enemmistöllä äänesti ulos Närpiön, Kaskisten satamaa kohti ojentautuneen, maakravun käden.

Kunta on kaikkien kuntalaisten kunta, sen ei ole tarkoitus olla joidenkin yksittäisten ihmisten suojatyöpaikka.

Ehkä mieleenpainuvin suojatyöpaikka oli sillä virolaisella lossikuskilla, joka uskollisesti saapui työpaikalleen, vaikka lossi oli varastettu kymmeniä vuosia aiemmin. Kaskisissakin on lossi ja lossikuski ja homma toimii hyvin.

Valtava määrä energiaa ja varmasti rahaakin on nyt kulutettu Kaskisissa siihen, että kunta, joka ei ole edes kriisikunta, saataisiin hävitettyä.

Kiitokset ja hatunnosto jokaiselle valtuutetulle, joka oli puolustamassa demokratiaa ja kunnioitti kuntalaisten enemmistön kantaa asiassa. Näin merkittävässä asiassa tulee valtuutettua ohjata kuntalaisten enemmistön tahto. Tämän ymmärtäminen ei pitäisi olla ylivoimaista, oli kyseessä puolue mikä hyvänsä.

Tosipaikoissa nousevat onneksi esiin ne, joilla on kyky nähdä asiat demokratiavastuullisessa ja historiallisessa kontekstissa. Kaskisissa tämä tilanne nähtiin Jarkko Östermanin hahmossa.

Tämä oli esimerkki vastuullisuudesta kunnallisella tasolla. Valtiolliselta tasolta muistamme Risto Rytin uhranneen itsensä koko Suomen hyväksi ja sen itsenäisenä säilymiselle, allekirjoittamalla aseapua tuoneen sopimuksen.

Kiire on konsultti, jolla on tapana peittää todelliset tarkoitusperät. Totesihan jo Lutherkin aikoinaan, että kaikki kiire on perkeleestä. Tähän kiireeseen ja asioiden kunnolliseen selvittämisvaatimukseen perusti em. valtuutettukin kantansa.

Nyt on kuitenkin Kaskisissa ryhdyttävä tekemään niitä päätöksiä ja saada pöhöttynyt kulurakenne normaalille tasolle suhteessa väestömäärään. Töitä voidaan ja pitää joissain tilanteissa yhdistää. Tähän pitää löytyä poliittista tahtoa – kyse on tervehdyttävästä toimenpiteestä. Jatkossa voidaan varmasti jopa maksaa parempaa palkkaakin niille, jotka saapuvat uskollisesti sorvin ääreen ja tekevät työnsä.

On kerta kaikkiaan lopetettava kielelliset blokkiutumiset ja poteroitumiset. Suomen- ja ruotsinkielisten on tehtävä yhteistyötä ennen kaikkea itsenäisen Kaskisten kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi.

Kaskinen on kaksikielinen kaupunki edelleen ja täällä tulee jatkossakin olla kaikkien hyvä elää.

Kaskisilla on vielä paljon mahdollisuuksia saada talous kuntoon ja kirjanpidollinen reitti tarjoaa lisävuosia tekemiselle. Tämän Juhani Holm on aiemmin tuonut esiin. Suomessa on läjäpäin kuntia, jotka ovat jopa paljon huonommassa taloudellisessa tilanteessa kuin Kaskinen.

On aivan selvää, että soten kaltainen järjestelmä tulee lähivuosina rakennetuksi, suoraan sanottuna pakon edessä. Ellei sellaista saataisi aikaan, tietäisi se valtavan määrän kuntakatoamisia Suomen kartalta.

Tällöin valtio monissa tapauksissa toimisi erotuomarina ja pakkoliittäisi kuntia. Tässä on se hyvä puoli, että silloin otetaan varmasti aidosti huomioon molemmat kuntaosapuolet tasavertaisina osapuolina.

”Kaskinen +1 ohutta yläpilveä”.

Tuomo Kangas

Kaskinen