Kaskisten arvio miljoonalla pieleen – selitys?

Kaskisen hallinto on unohtanut liitoskiireissä ja viranhaltijoiden lähtiessä kertoa, että viime vuoden alijäämä (2018, Tilastokeskus ennakko) on noin 1,2 miljoonaa. Se on koko Suomen ”kärkitulos” asukasta kohti eli noin 950 euroa/asukas. Siis melko hyvään vuoteen 2017 verrattuna tulos meni pakkaselle kokonaisen miljoonan lisää. Ennakko on ennakko, mutta jos talousarvio heittää miljoonalla, eikö nyt ole aika nopeille selityksille ennen kuin asia haudataan liitoskysymyksen alle.

Talousarviossa vuodelle 2018 ennakoitiin siis vain noin 300 tuhannen alijäämää. Arviot ovat arvioita, mutta siis missä kohdissa arvio meni pieleen?

Tarkastuksen yhteenvedossa vuodelta 2017 todetaan, että kaupungin talouden ahdinko on täysin hallituksen vastuulla, josta ei selvitä ilman radikaaleja toimenpiteitä. Mitä toimenpiteitä on tehty, muuta kuin liitossuunnitelmat? Eikö olisi voinut kiinnittää ajat sitten päteviä lopputyön tekijöitä, asiallisia konsultteja tai muita, jotka osaisivat vaikka laatia strategioita, joita tarkastuskertomuksissa on paino(s)tettu tekemään monta vuotta. Valtuusto voi kyllä irtisanoa kunnanhallituksen kuntalain 34 §:n mukaan, mutta eihän kukaan uskalla tehdä aloitetta.

Sääliksi käy monia lähteneitä (tai jäämään joutuvia) viranhaltijoita, todennäköisesti he ovat nähneet ja kärsineet monet ongelmat, mutta ei varsinkaan pienellä paikkakunnalla ole terveellistä puhua asioista suoraan. Tämähän on nähty jo vanhuspalveluiden ongelmissa.

Kaskinen oli tuloissa 2018 sijaluvulla 15. eli huipputuloilla saatiin taas Suomen surkein tulos. Saman kohtalon jakoi toki muutama muukin reilun tuhannen asukkaan hyvätuloinen kunta: Kivijärvi, Vehmaa, Honkajoki. Kyllä pienen kunnan rakenne voi käydä kalliiksi, mutta esimerkiksi Pyhäntä, Siikainen, Utsjoki, Pyhäranta, Jämijärvi selviävät kuitenkin ihan hyvin keskinkertaisilla tuloillaan.

Rafael Hellsten Hämeenlinna

kaupunginjohtajahakija Kaskisiin 2017

>>>>>>> Stashed changes