”Kaskisten kaupunki pysäytti kellon säästääkseen aikaa”

Kaskisten kaupunki on tehnyt tappiota yhtäjaksoisesti vuodesta 2014. Yhteenlaskettu alijäämä jaksolla 2014–2019 on 5,4 miljoonaa euroa (saman seurantajakson aikana väkiluku vähentyi 88 henkilöllä). Tilanteen korjaamiseksi on käytetty sekä ulkopuolisia konsultteja että toteutettu valtuuston päätöksiä. Niitä päätöksiä ei kuitenkaan ole toteutettu siinä laajuudessa kuin olisi pitänyt. Syitä ja selityksiä löytyy huomattavasti yli oman tarpeen. Yllättävintä on, että niihin paikallisesti uskotaan ja hyväksytään. Pahinta on , että muutokselle ei tunnu enää olevan edes tarvetta.

Kaupunginvaltuusto päätti (KV 13.11.2017 § 78) toteuttaa kuntaliitosesiselvityksen heti vuoden 2018 alussa ja sen jatkoksi (KV 14.06.2018 § 46) syksyllä varsinaisen kuntaliitosselvityksen Närpiön kaupungin kanssa vuoden 2019 aikana. Samoin perustettiin uusi talouden tasapainottamistyöryhmä, jota veti Minna Nikander ja hän esitti puheenjohtajaksi Jukka Saloa (ps.). Tehtävänä oli valmistella, millaisen palvelurakenteen ja -tuotannon kaupunki voi asukkailleen tarjota itsenäisenä. Kuntalaisten kuulemistilaisuudessa oli sovittu tarjottavan kaksi keskenään verrattavaa vaihtoehtoa; itsenäinen kaupunki vai kuntaliitos Närpiöön. Työryhmä kokoontui 11 kertaa, mutta se ei kertaakaan käsitellyt palvelurakenteen tai -tarjonnan uudelleen järjestämistä. Tämä oli selvä strateginen valinta työryhmän vetäjiltä. Liitosneuvottelut saatiin päätökseen ja yhdistymissopimus laadittiin. Yhdentymissopimus tarjosi Kaskisissa asukkailleen samat palvelut kuin vuonna 2019, suunnitellut investoinnit toteutetaan, ja henkilökunta siirtyy halutessaan uuden kaupungin palvelukseen sopimuksessa esitettyihin tehtäviin. Kuntalaisten kuulemistilaisuudet olivat hyvin kansoitettuja, mutta eivät palvelleet sitä, mihin ne oli tarkoitettu; vertailla kahta eri vaihtoehtoa. Tilaisuudessa kaupunginjohtaja Minna Nikander esitti laskelmia, joissa miljoona euroa pitäisi säästää vuosittain kolmen vuoden ajan. Tarjottiin 10–20 henkilötyövuoden vähennyksiä, elikkä yt:n aloittamista.

Kuntaliitoksen vastustajat esittivät kuntalaisille perusteettomia lupauksia ja mahdollisuuksia siitä, kuinka kaupunki pärjää itsenäisenä. Itse sopimus leimattiin ehdoitta antautumiseksi Närpiön syliin. Sopimuksen kannattajat syyllistettiin Närpiön hännystelijöiksi ja oman edun tavoittelijoiksi. Kaupungin taseessa oleva edellisten vuosien ylijäämä, vuoden 2018 tilinpäätöksen vielä n. 6,1 miljoonaa euroa, katsottiin olevan perustus, jolla kaupunki pärjää hyvin kolme vuotta. Tänä aikana ”sote” astuu voimaan ja kaupunki pelastuu. Jos ei näin käy, saavat valtiovarainministeriön viranhaltijat tulla laittamaan paikat kuntoon. Ei tarvitse itse liata käsiään ikävillä päätöksillä ja kantaa vastuuta.

Valtuuston puheenjohtajan äänellä päätettiin jatkaa itsenäisenä kaupunkina. Ja taas yt:t pystyyn ja kiusaamaan henkilökuntaa. Jos kaupunkia ei osata johtaa, kärsivät siitä henkilökunta ja asukkaat. Aikataulu tälle toimenpiteelle oli 31.3. 020.

Ja kuinka kävi? Henkilöstöryhmien, lautakuntien ja jaostojen esitykset on saatu ja käsitelty. Tulos on; 120 000 euroa säästöjä, josta johtoryhmän lomautus on 100 000 euroa. Valtuustoryhmien puheenjohtajat ja kaupunginhallitus keskustelivat yhdessä 16.3., mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Mitään ei saatu paperille tälläkään kertaa, vaan kaupunki jatkaa ajelehtimista kohti katastrofia.

Vuoden 2019 tulos on tilinpäätöksen mukaan alijäämäinen n. 1,5 miljoonaa euroa, eli pelivaraa on vielä rapiat 4,5 miljoonaa euroa. Meno näyttää jatkuvan samana tänä vuonna, ja alijäämää muodostuu lisää arvioisin 1,8 - 2,2 miljoonaa euroa. Tällä menolla kaupungin koko ylijäämä on syöty 2021. Pitää muistaa, että taseessa oleva edellisten vuosien ylijäämä ei ole rahaa, joka on nostettavissa pankkitililtä. Kaupungin kassa on tyhjä ja pyöritämme kaupungin käyttötaloutta lainarahalla. Verojen ja maksujen korottamisella ei taloutta tasapainoteta. Se tie autioittaa kaupungin.

Taloussuunnitelmassa pitää olla tiedossa ”kätketyt pommit”, jotka lauetessaan aiheuttavat tulipaloja. Tällaisia kulueriä ”á la Skogman” on arvioilta 3 miljoonaa euroa. Ns. korjausvelkaa (vesi, viemäröinti, kaukolämpöputket, tiet ja kiinteistöt) on noin 10 miljoonaa euroa. Kyllä kunnallistekniikan investoinnit ovat tärkeämpiä kuin metsänhoidolliset työt kaupunkialueella. Kaupunginhallituksen on kunnan hallintosäännön ja kuntalain velvoitteiden mukaisesti tehtävä esitys valtuustolle, miten kunnan talous ja budjetti saadaan hallintaan.

Mielestäni meillä on enää kaksi vaihtoehtoa; joko kuntaliitoksen hyväksyminen tai valtuusto hakee itse kriisikunta-statusta, jolloin valtiovarainministeriö asettaa oman virkamiehen toteuttamaan toimenpiteet, joilla turvataan kunnan lakisääteiset velvoitteet ja palvelut kuntalaisille. Tällöin ainakin yli varojen eläminen loppuu Kaskisissa. Ne ihmiset katsovat vain lukuja, tekevät omat ratkaisut kuulematta ketään ja ilman tunnetta.

Kumpi on parempi vaihtoehto, sitä ei tarvitse kauaa miettiä. ”Äiti Kaskinen saatiin Kari Häggblomin (sd.) mukaan pelastettua, mutta kuntaliitoksen vastustajat ampuivat Äiti Kaskista niin pahasti jalkaan, että amputaatio vei jalan. Omin avuin on enää mahdoton pysyä pystyssä”.

Tiedoksi kuntaliitosaikataulusta: ”Valtiovarainministeriö edellyttää, että seuraavan vuoden alusta voimaan tuleviksi aiottuja kuntien yhdistymisiä koskevat esitykset toimitetaan valtiovarainministeriölle tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä”.

Siinä on aikaraami. Ratkaisevaa on, onko Närpiö vielä halukas liitokselle? Huhtikuu on aikaa toimia. Nyt ne kuuluisat hihat pitäisi kääriä ja ruveta hommiin.

Terveisin,

Lars Piira, Kaskinen,

kaupunginvaltuutettu (kok.)