Kaskisten saha

Radio oli herännyt ja oli Kaskisissa 18. syyskuuta. On piristävää kun jonninjoutavan melun ja hölynpölyn sijaan tuloo joskus asiaakin.

Oltiin muun muassa Kaskisten satamassa ja juttua tuli yrityksistäkin. Elinkeinotoimi puheli Aureskosken sahasta.

Kyseistä sahaa ei valitettavasti ole Kasköös eikä Parkanossakaan pitkään aikaan. Kaskisten puutavara omisti aikoinaan kyseisen sahan. Kaskisten puutavara oli neljänkymmenen sahan yhteinen markkinointiyhtiö.

Kuinka paljon alueen päättäjät, elinkeinotoimet ynnä muut ovat olleet yhteydessä Metsä fibreen ja sen sidoksien suuntaan.

Käynnissähän on hankesuunnittelu suursahasta Raumalle. Tuotantokapasiteetti vuodessa olisi noin 750 th kuutiometriä. Eli puutavaraa metsästä sahalle tarvitaan noin 1,5 milj. kuutiometriä.

Asia on ”pulmallinen”, kun Rauman lähialueillakin on sahalaitoksia. Suurimmat Luvian saha, Westas Raunio Koski tl ja Westas Pihlava Pori. Tuotantokapasiteetti vuodessa on noin 775 th m³.

Tällä alueella suurimmat ovat Merikarvian saha, Isojoen saha, Keitele Alajärvellä, Lapuan saha, Akonkosken saha Töysä, Luopajärven saha, Viitala forest Peräseinäjoki.

Niiden tuotantokapasiteetti vuodessa on noin 600 th kuutiometriä.

Jos saha kuitenkin tehdään, niin miksi ei Kaskisten valmiille 14,5 ha teollisuustontille satamassa?

Investointipäätös Metsä fibren Rauman sahan rakentamisesta tehdään alkuvuonna 2020.

Sahan tulon ohella ehkä saataisiin myös rataa ehostettua.

Muuten se jääpi resiinakilpailujen käyttöön, mikä sekin olisi hauskaa.

Kirjoittakaapa, miksi ei Kaskinen ole suuryhtiöiden ja metsäpolitiikan rakentamiskohteena. Metsä fibren omistavat emoyhtiö Metsäliitto osuuskunta (50,1 %), Metsä board (24,9 %) ja Itochu corporation (25,0 %).

Niitä ootellessa

Teuva