Kristiinankaupungin tilasta huolestuneelle

Almer Vidberg kirjoitti Syd-Österbottenin yleisönosastolla (9.6.) Kristiinan tilasta ja luottamushenkilöiden saamattomuudesta. Hän pyysi palautetta Sydiin, jos olemme eri mieltä asioista. Tässä on minun mielipiteeni julkaistuna Suupohjan Sanomissa:

Toivottavasti Kristiinan väkiluvun väheneminen ja kaupungin elinkeinoelämän laskeva trendi on kaikkien politikkojen ja virkamiesten aito huoli kunnassamme. Se, että RKP näyttää jälleen ensi vuoden vaaleissa mahtinsa ja johtaa kuntaa kieliasiat etusijalla, kuten hän kannustaa tekemään, saattaa olla kaupungin väkiluvun vähenemisen ydinongelma. Ruotsin kielen vaaliminen kunnassamme tulee ymmärtääkseni hyvin korkealta taholta, joten keskustelua olisi ehkä hyvä käydä Etelä-Suomessa ja jopa Ruotsissa. Vaikutus heijastuu myös elinkeinoelämän elpymiseen, jos kuntaan ei hyväksytä suurempia varteenotettavia yrityksiä siinä pelossa, että yritysten myötä kuntaan tulee lisää muunkielistä väkeä.

Kielitaito on rikkaus, eikä ruotsin kieli koskaan häviä Kristiinasta, sitä ei tarvitse pelätä. Meidän tulee olla realistisia ja ymmärtää, että rannikko-Suomesta ja Ruotsista Kristiinaan muuttavat eivät pysty kääntämään väkilukuamme nousuun. Siksi kieliasioissa tulee ottaa uusi suunta, ja hyväksyä myös suomenkieliset ja työperäiset maahanmuuttajat kuntaamme.

Virkoja täytettäessä tulee painottaa osaamista ja pätevyyttä. Kaupungin työ-/arkikieli on ruotsi, tulee suomenkielisen virkamiehen ruotsinkielentaito varmasti sujuvaksi jo ensimmäisen vuoden aikana. Näin ei ole valitettavasti käynyt kaikille nykyisille virkamiehille suomen kielessä.

Rakentaminen ja kaavoitus ovat tärkeä osa kaupungin kasvua ja sitä tulee tehostaa. Meillä on kaunis kaupunki, jonka vetovoimaisuutta voimme tehostaa toimivalla tonttipolitiikalla, koska meillä on vapaita kohteita.

Se, että poliitikot eivät pysty hoitamaan näin pienen kaupungin asioita nykyisellä virkamiespohjalla, on aito huolen aihe ja tähän joudutaan tulevaisuudessa puuttumaan.

Nykyinen poliittisten paikkojen jako puolueittain on sellainen, että RKP tekee mitä tahtoo. Valtuustossa 17 vastaan 10 (muut puolueet), tekee meistä muista lähinnä leimasimia. Äänestyksiäkään ei tule kovin usein, koska lopputulos on tiedossa. Tästä asiasta en syytä RKP:tä, vaan äänestäjiä. Ensi vuonna on mahdollisuus saada muutosta päätöksentekoon, mutta siihen tarvitaan korkea äänestysprosentti ja oikea puoluevalinta.

Anja Heinänen (sd.), Kristiina