Kuurupiiloa Kaskisissa

Kaskisissa kokoomuksen ja Rkp:n valtuustoryhmät jättivät valtuustoaloitteen 16.4. koskien kaupunginjohtajan luottamuksen selvittämistä. Aloitteessa vedottiin johtajasopimuksen pykälään 9 ja kuntalain pykälään 43.

Mitään selkeitä syitä, miksi luottamus on mennyt kaupunginjohtajaan, ei ole tiedossani. Lehteen annettu lausunto, jossa kerrottiin syitä esim. kielitaito ja talouden seuranta, erikoista on se, että lausunnon antaja ei halunnut nimeään julkisuuteen. Tässä asiassa jos ei pysty tulemaan julkisuuteen omalla nimellä, herää kysymys, mistä on oikeasti kysymys. Muille valtuustoryhmille ei ole kerrottu, mitkä syyt ovat johtaneet luottamuspulaan. Tiedossani ei ole onko kaupunginjohtajakaan tietoinen syistä.

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 29.6., 103 pykälän on valmistellut kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Pykälän esittelytekstissä lukee: ”Asiaa valmistellessa on kunnanjohtajalle ilmoitettava, mihin luottamuksen menettäminen perustuu ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi”. Puheenjohtajan päätösesitys oli: Kaupunginhallitus päättää viedä valtuustolle arvioitavaksi, onko luottamuspula kaupunginjohtajaan syntynyt.

Kaupunginhallitus päätti Lars Piiran (kok.) esityksestä äänestyksen jälkeen 4-3 palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi, että voidaan käydä keskustelu kaupunginjohtajan kanssa ja hän voi jättää vastineen. Kysymys kuuluu, miksi hallituksen puheenjohtaja toi asian esityslistalle, kun oli tietoinen siitä, että vastinetta ei kaupunginjohtaja ollut jättänyt ja voiko sitä jättää, ellei perusteita epäluottamukselle ole kerrottu.

Äänestyksessä kaupunginhallituksen puheenjohtaja äänesti itse itsensä tekemää päätösesitystä vastaan, joka tuntuu hyvin erikoiselta. Tämä on huonoa hallintoa ja kertoo osaamisen tasosta kaupunkimme hallinnossa. Tämän kaltainen aloite tulisi käsitellä mahdollisimman pian. Kohteena olevan ihmisen kannalta epätietoisuus tulevaisuudesta syö työmotivaatiota. Oma arvioni epäluottamuksen syystä on, että kaupunginjohtaja oli väärää mieltä kuntaliitoksesta, vaikka hän ilmoitti jo etukäteen kunnioittavansa kaupunkilaisten äänestystulosta. Moitteita tuli siitä, että hän jätti eriävän mielipiteen kaupunginhallituksen pöytäkirjaan, jossa äänin 4-3 esitettiin kuntaliitosta. Kaupunginjohtajalla on oikeus ja velvollisuus jättää eriävä mielipide pöytäkirjaan, jos niin katsoo. Myös siitä syytettiin, että hän asettui vastustajien leiriin.

Asian loppuun viemiseen aloitteentekijöiden tulee nyt kertoa rehdisti epäluottamuksen syyt ja perusteet kaupunginjohtajalle ja muille valtuustoryhmille. Kun perusteet ovat tiedossa ja vastine saatu, niin asia voidaan käsitellä normaalisti. Epäluottamuksen läpimeno vaatii valtuustossa 2/3 enemmistön, jota valtuustosta tuskin löytyy.

Hämmennykseni oli suuri, kun luin kaupungin hallintojohtajan lähettämän ja hallituksen puheenjohtajan allekirjoittaman sähköpostin, jossa ”valtuustoryhmiä pyydetään lähettämään kysymyksiä ja kommentteja koskien kaupunginjohtajan tehtävien hoitoa”.

Erikoista on se, että kaupungin hallintotoimistosta tulee tällainen kysely. Mitä tällä kyselyllä haetaan, eikö nyt pitäisi käsitellä kokoomuksen ja Rkp:n tekemää aloitetta ja heidän syytöksiä kaupunginjohtajaa kohtaan?

Me tulemme kertomaan mielipiteemme, kun sen aika tulee. Asia olisi selkeämpi kun pyytäjinä olisivat kokoomuksen ja Rkp:n valtuustoryhmien puheenjohtajat.

Positiivista on se, että nykyisen kaupunginjohtajan aikana kaupungin väkiluku on kääntynyt ripeään kasvuun. Kaikkien olisi pyrittävä jättämään liitosasia taakseen ja katsoa eteenpäin.