Kyllä Kaskisten ja Närpiön kuntaliitokselle

RKP ryhtyi ensimmäisenä puolueena Kaskisissa ajamaan kuntaliitosta Närpiön kanssa syksyllä 2017. Ehdotusta kannatettiin ja esiselvitys lähti käyntiin. RKP:n jäsenet olivat sitä mieltä, että kuntaliitosselvitys olisi tärkeä ja mahdollinen ratkaisu Kaskisten pitkäaikaiseen erittäin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. RKP oli tukemassa päätösesitystä, jonka mukaan Kaskisten ja Närpiön kuntaliitosselvitys olisi esiselvityksen seuraava vaihe.

Esiselvitykseen liittyi Kaskisten osalta myös selvitys Kaskisten mahdollisuuksista säilyä itsenäisenä. Taloustyöryhmä perustettiin ajalle 1.1.-30.6.2018 tehtävänä kaupungin resurssien kartoittaminen sekä kaupungin organisaation että palvelutuotantojen rakenteellisten muutosten suunnitteleminen. Lopputulos oli vaatimaton. Perustettiin uusi työryhmä, joka viiden kokouksen jälkeen lokakuussa 2018 esitti toimenpideohjelman talouden tasapainottamiseksi. Toimenpideohjelman lopputuloksena oli säästöjä = 3,27 milj. euroa vuonna 2019, joista n. 3 milj. euroa olisi ollut epärealistinen kiinteistöjen myynti. Tätä valtuusto ei voinut huomioida tai hyväksyä vuoden 2019 talousarviossa. Muut säästöehdotukset 0,20 milj. euroa eivät olleet järkeviä ja hallitus ja valtuusto kannattivat niitä vain pieneltä osin.

Vuoden 2019 käyttöbudjetin loppusumma on 800 000 euroa miinuksella, mikä tarkoittaa, että kaupunki joutuu rahoittamaan nykyistä toimintaansa lainoilla. Kaikkein tärkeimpien investointien summa (vuonna 2019) oli n. 1,8 milj. euroa (ehdotus oli 3,8 milj. euroa), ja tämä summa joudutaan kokonaan rahoittamaan lainoilla. Tämän lisäksi kaupunki joutuu ottamaan lainaa 2,4 milj. euroa vanhojen lainojen maksua varten. Taloudellinen tilanne on siis kestämätön ja vahvistaa RKP:n tukea kuntaliitokselle.

Kuntaliitosehdotuksen hyväksyminen tai vastustaminen ei ole kovin yksinkertainen asia. Kaskinen on ollut itsenäinen kaupunki lähes 240 vuotta, mutta mikään itsestäänselvyys se ei ole ollut. Kun Metsä-Botnian rakentamisesta Kaskisiin oli päätetty, moni kaskislainen allekirjoitti nimilistan itsenäisen Kaskisten kaupungin puolesta. Tämä oli silloin ymmärrettävää, kun vihdoin oli näkyvissä ratkaisu ongelmiin vähäisten työpaikkojen ja pienen väestön kanssa. Mikäli tämä oli oikea tai väärä päätös, on turha ruveta selvittämään enää tänä päivänä.

Itsenäisyyden ilo kesti 30 vuotta. Paljon hyvää tapahtui ja Kaskinen kehittyi tavalla, joka ei olisi ollut mahdollista ilman Metsä-Botnian rakentamista. Hyvinvointi kasvoi paremman kunnallistekniikan muodossa: paremmat kadut ja tiet, toimintamuotoja tiloineen jne. Mutta hyvinvointi maksaa.

Välittömästi Metsä-Botnian lopettamisen jälkeen vuonna 2009 väkiluku ja verotulot romahtivat. Kymmenen vuotta Metsä-Botnian jälkeen olemme edelleen tilanteessa, missä tilinpäätöksen alijäämä kasvaa vuosi vuodelta. Yritykset saada uusia ja lisää työpaikkoja Kaskisiin eivät ole tuottaneet tulosta, mutta rahaa on menetetty. Itsenäisen Kaskisten kaupungin mahdollisuuksia hyvinvointiin ei yksinkertaisesti ole olemassa. 1250 henkilön yhteiskunta joista n. 1000 on veronmaksajia, ei pysty rahoittamaan nykypäivän vaatimaa hallintoa. Kuntaliitos olisi voitto Kaskisten asukkaille, mutta myös Närpiön asukkaat hyötyisivät siitä. Mikäli selvitys johtaa kuntaliitokseen, se merkitsisi nimittäin matalampia hallintokustannuksia koko alueen toiminnalle.

Kaskisten RKP

Tor Nygård, puheenjohtaja ja

Catharina Skur, varapuheenjohtaja ja valtuustoryhmän puheenjohtaja