Merituulivoimapuistosuunnitelma Siipyy-Skaftungin edustalle

Siipyyn-Skaftungin edustan merialue ei ole missään nimessä sopiva merituulivoimapuistolle.

Keskusteluissa Siipyyn ja Skaftungin edustalle suunnitellusta merituulivoimapuistosta ei ole juurikaan huomioitu alueen merkitystä merilinnuille ja meriluonnolle yleensäkään. Suunniteltu merituulivoimapuistoalue on suuruudeltaan noin 2 560 ha, josta noin 2235 ha (87 %) on kansainvälisesti tärkeän lintualueen (Iba) sisällä. Iba (Important bird and biodiversity areas) on Birdlife internationalin maailmanlaajuinen hanke tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi.

Maailmasta on löydetty noin 10 000 kansainvälisesti tärkeää lintualuetta, jotka ovat tärkeitä myös muulle luonnon monimuotoisuudelle. Kyse on paitsi Suomen, myös maailman mittakaavalla erittäin tärkeästä alueesta, mistä meidän pitäisi olla ylpeitä, eikä yrittää väkisin tuhota sitä.

Merituulivoimala-aluevaraus on siis jo peruslähtökohdiltaan tämän ristiriidan vuoksi toteuttamiskelvoton. Suunnitellulle alueelle kerääntyy paljon vesilintuja, erityisesti Suomessa, Itämerellä ja koko Euroopassa voimakkaan vähenemisen vuoksi ”erittäin uhanalaiseksi” ja maailmanlaajuisestikin silmälläpidettäväksi lajiksi luokiteltuja haahkoja. Tuulivoimaloiden rakentaminen alueelle tulisi varmuudella merkittävästi vähentämään alueen linnustollista arvoa vesilinnustoon kohdistuvan pelotusvaikutustensa ja elinolosuhteiden muuttumisen vuoksi. Erityisesti merenpohjan muokkaaminen ja rakennusaikainen toiminta tuhoavat laajoilta alueilta vuosisatojen kuluessa syntyneet merenalaiset ekosysteemit, kalojen kutupaikat ja esimerkiksi haahkan ravintoa olevien sinisimpukoiden esiintymispaikat.

Aluekaavan suunnittelumääräyksessä kuitenkin todetaan, että tarkemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota lintujen elinolosuhteiden turvaamiseen. Koska aluevaraus on valtaosin päällekkäinen kansainvälisesti tärkeän lintualueen rajauksen kanssa, ei tuulivoimarakentamista ja linnuston elinolosuhteiden turvaamista pystytä tarkemmassa suunnittelussa yhteensovittamaan niin, että tuulivoimala-alueella olisi maakunnallista merkitystä ja se olisi taloudellisesti toteuttamiskelpoinen.

Suunniteltu tuulivoima-alue sijaitsee suoraan lähisaariston ja merialueen suojaaman Natura-alueen ulkopuolisella merialueella, missä iso osa Natura-alueen linnustosta hankkii ravintonsa ja mihin alueen pesintänsä päättäneet sorsalinnut ja hanhet poikueineen suuntaavat sulkimaan ennen syysmuuttoa.

Helsingin Sanomissa oli 29.5.2021 artikkeli tuulivoimasta, jossa Finngridin Mikko Heikkilä toteaa, että merituulivoiman rakentaminen on taloudellisesti kannattamatonta. Keski-Euroopassa merituulivoiman rakentamista tuetaan valtioiden voimakkaalla subventoinneilla ahtaan yhdyskuntarakenteen vuoksi, kun taas Suomessa on runsaasti tilaa rakentaa tuulivoimaa maalle ilman yhteiskunnan tukia.

Tässä ei kuitenkaan ole tarkoitus luoda vastakkain asettelua merituuli- vastaan maatuulivoima, vaan siitä, että suunniteltu Siipyyn-Skaftungin tuulivoima-alue on täysin väärä alue merituulivoimaloille.

Jos merituulivoimaloita tai maatuulivoimaloita halutaan rakentaa, ne pitää sijoittaa niin, että niiden vaikutus luonnolle ja muulle ympäristölle on mahdollisimman vähäinen. Sopivia mahdollisia paikkoja olisivat esimerkiksi sellaisten alueiden läheisyydessä, joilla jo on teollisuutta tai joilla ei ole sellaisia ainutlaatuisia, kansainvälisestikin huomioituja luontoarvoja kuin Siipyyn ja Skaftungin edustalla on.

Alueelle suunnitellut tuulivoimalat vaikuttaisivat lukumääräisesti aivan toisenlaisiin määriä lintuja kuin maalle rakennetut tuulivoimalat. Kyse on sadoista tuhansista muuttavista vesilinnuista, muun muassa joutsenista, hanhista, mustalinnuista, pilkkasiivistä, haahkoista, telkistä, koskeloista, kuikista joiden muuttoreiteille tuulimyllyt nousisivat.

Lisäksi alue on erittäin tärkeä vesilintujen sulkimis- ja ruokailualue. Kymmenet tuhannet haahkat, telkät, koskelot ja monet muut vesilintulajit ovat alueella keväästä syksyyn.

Voimaloiden rakentaminen vaikuttaisi haitallisesti merenpohjaan (vaikeuttaen ja) muuttaen lintujen ja kalojen elinolosuhteita oleellisesti huonompaan. Lisäksi voimaloiden pyörivät lavat ovat suuri riski lentäville isoille linnuille, erityisesti pimeällä ja sumussa.

Poikkeavan paljon lapoihin kuolee merikotkia, joiden kanta on viime vuosikymmeninä saatu elpymään ihmisen aiheuttamasta (ympäristömyrkyt) edellisestä lähes täydellisestä sukupuutosta.

Pitäisi olla itsestään selvää, että alueelle ei pidä merituulivoimalaa edes suunnitella. Samoin olisi tärkeää saada tuulivoiman rakentamisen mahdollistava suunnitteluvaraus pois aluekaavasta, mikä lopettaisi tämän muutaman vuoden välein tapahtuvan asian esille tulon.

Nykyinen tilanne alkaa jo muistuttaa Lapin koskisotia, kun jokaisen hallitusvaihdoksen jälkeen tuli uusi esitys Lapin koskien rakentamisesta tai tässä tapauksessa Siipyyn-Skaftungin tuulivoimapuistosta.

Jukka Koskelainen, Siipyy

Kari Korhonen, Skaftung