Miksi sallia öljyuhka rannoillamme?

Pohjolan voiman Karhusaaren öljyvoimalaitoksen vanhat kalliosäiliöt otetaan uuteen käyttöön. Hankkeen taustalla oleva Alfa oil esitteli suunnitelmiaan ympäristövaikutusten arviointitilaisuudessa (yva). Yhtiön mukaan muut ostavat ja myyvät, ja Alfa oil ainoastaan varastoi.

Hankkeen luvataan tuovan lisää laivaliikennettä, työpaikkoja ja verotuloja. Sitä vastaan kenelläkään tuskin on mitään. En vain ymmärrä liikeideaa. Ellei kyse sitten ole valtion varmuusvarastosta, jota se ilmeisesti ei ole.

Öljykauppa on riskipeliä, sillä maailmanmarkkinahinta vaihtelee. Jos sattuu ostamaan silloin, kun hinta on korkea ja se laskee, tulee tappiota. Jos taas ostaa hinnan ollessa alhaalla ja myy sen noustessa, saattaa hetkellisesti tehdä voittoa.

Karhusaaren maanalaiset kalliosäiliöt ovat tilavuudeltaan 360 000 kuutiota eli 360 miljoonaa litraa. Jos ne ovat täynnä, on mahdollista tehdä reilustikin voittoa, mutta myös kärsiä rökäletappion.

Miksi öljy halutaan välivarastoida, eikä sitä toimiteta suoraan ostajalle? Sillä mitä enemmän sitä pumpataan ja lastataan ja siirretään paikasta toiseen, sitä kalliimmaksi se tulee. Se myös lisää öljyvahinkojen vaaraa.

Tarkoituksena on ottaa käyttöön Pohjolan voiman entinen hiililaituri, johon pääsevät lastausmäärältään lähes 40 000 tonnia olevat alukset. Hiililaituri on huomattavasti suojattomampi kuin entinen öljysatama.

Öljyvahingon sattuessa on sen torjuminen ja rajaaminen paljon vaikeampaa kuin öljysatamassa. Riittävää valmiutta ja kalustoa ison öljytuhon torjuntaakaan ei ole, saati että töihin päästään kyllin nopeasti.

Öljy saattaa levitä avomerelle ja saastuttaa Kristiinan rannat. Leppäsalmi, Antila, Kaupunginlahti, Lapväärtin jokisuu, Härkmeren ja Skaftungin rannat, saaret ja salmet ovat tällöin vaarassa. Isommassa vahingossa vaikutukset voivat ulottua Närpiön, Kaskisten ja Merikarvian alueelle – jopa laajemmaltikin.

Maailmalla on sattunut useita suuria öljytuhoja. Esimerkiksi Meksikonlahdella 2010 tapahtuneessa öljynporauslautan räjähdyksessä mereen valui arviolta 800 000 tonnia öljyä eli noin 20 kertaa Karhusaareen tulevien suurimpien alusten öljylasti.

Kaikkea Meksikonlahteen vuotanutta öljyä ei koskaan puhdistettu. Osa rannoista siivottiin, mutta suurin osa öljystä painui pohjaan siihen ilmasta ruiskutettujen kemikalioiden avulla. Merenpohjassa öljy paakkuuntui ja kemikalioiden vuoksi se muuttui myrkylliseksi.

Meren pohjaeliöstö kuoli, kala- ja rapukannat romahtivat, ja paakkuuntunutta öljyä huuhtoutuu edelleenkin rannoille. Ihokosketuksissa se voi johtaa vakaviin sairauksiin, raajojen amputointiin ja jopa kuolemaan.

Onko siis järkevää sallia näin vaarallisen uhan aiheuttavan toiminnan aloittamista Kristiinan edustalla? Kenellä on vastuu, jos jotain tapahtuu? Mistä löytyy riittävä kalusto ja miehistö, jolla tuho saadaan nopeasti rajattua ja vedet ja rannat puhdistettua?

Ja kuka kaiken maksaa sekä korvaa huviloiden ja muiden ranta-alueiden omistajille koituvat taloudelliset menetykset?

Seppo Kuusinen

Lålby

>>>>>>> Stashed changes