Muistelmia 85 vuoden varrelta Siipyystä ja vähän muualtakin

Tuo upea meri on aina kiehtonut ihmistä, niin myös siskoani taiteilija Gerda Björklundia. Hän tuli käymään Turusta miehensä kotipaikalle Siipyyn Kiiliin pääsiäisenä v. 1958 ja ensisilmäyksellä hänen ihastuksensa merinäköalaan oli niin voimakas, että he muuttivat Kiiliin loppuelämäkseen.

Siskoni tavoin minäkin muutin mieheni ja 4-vuotiaan poikamme kanssa Siipyyhyn v. 1961.

Asuimme välillä jonkin aikaa Englannissa. Minulla kuitenkin kaipaus oli niin suuri, että tahdoin tänne takaisin.

Keväällä 1965 Siipyyn Säästöpankin pankinjohtaja Uno Hanses kysyi tulisinko töihin pankkiin ja niin alkoi pankkiurani. Uno Hanses kuoli tammikuussa 1973 ja minä jatkoin vt. pankinjohtajana. Siirtymävaihetta helpotti prokuraoikeudet, jotka olin saanut jo vuosia aiemmin. Pankki fuusioitui v. 1983 Lapväärtin Säästöpankin kanssa, johtajana oli pätevä ja pidetty Folke Norrback. Pankin konttori Siipyyssä toimi vuoteen 2012 saakka. Siipyyssä on vielä Korsnäs Andelsbankin konttori sekä hyvin toimiva kyläkauppa kahvinurkkauksineen, siellä voi kupposen äärellä rupatella kylän asioista.

Vuosien vieriessä on kaikki vähitellen muuttunut. Muistan miten kalastajat 1960-80-luvuilla lähtivät Kiilin rannasta siika- ja rysäapajilleen. Saalis lähetettiin sitten aamuisin joko Ojalan tai Keto-Seppälän linja-autoilla Porin torille kalakauppiaille. Seuraavana päivänä oli linja-auton kuljettajalla rahakirje kalastajalle.

Kiilin rannassa oli Virtasen Jennyllä viisas kissa, se juoksi heti saapuvan kalastajan veneelle kalan toivossa ja aina ”kerjääjä” palkittiin. Aallonmurtajan sisääntuloaukossa eleli kesäisin kalatiira. Se otti suoraan kalastajan kädestä sille ojennetun kalan ja eleli siinä muutamia vuosia samat temput taitaen.

Kiilin piristysruiske on ollut Kiilin Kotiseutumuseo. Se perustettiin professori Harald Teirin johdolla v. 1968. Se on erityisen vilkas kulttuurikeskus; on konsertteja, teatteriesityksiä, kursseja ja vaikka mitä! Joka kesä on muutama hääparikin valinnut Kiilin juhlapaikakseen. Taideyhdistys Spectralla on ollut siellä taideleirejä sekä monet taidenäyttelyt ryhmilleen ja jäsenilleen. Kiilin kalaranta sekä tuo fantastinen meri on inspiroinut monia taiteilijoita. - Miten fantastinen elementti meri onkaan! On tuon meren syytä ja ansiota, että muutimme Siipyyhyn sen läheisyyteen.

Lapsuuteni muistoissa pommikoneet tulivat laivueina Turun ylle saaden aikaan paljon tuhoa ja pelkoa. Muistan myös puukengillä kävelemisen talvisaikaan, lumi tarttui pohjiin korkeiksi paakuiksi. Kaupasta sai joskus ostaa Pinimentti-pastilleja, ne maistuivat ihan pihkalle, namipussina sai ostaa kuivattuja porkkanakuutioita, sekä jäätelönä värillisiä sakariinijääpuikkoja. Se oli pula-aikaa.

Toinen minulle rakas kohde oli mieheni kotiseutu Italian Toscanassa, Bagni Di Lucca. Siellä mineraalipitoisen veden kylpylät ovat olleet jo 1800-luvulta lähtien mm. englantilaisten suuressa suosiossa (Lordi Byron), lähdeveden lämpötila on +54 astetta. Englantilaiset rakensivat sinne oman kirkonkin ja hautausmaan. Ikääntymisen myötä oli luovuttava puutarha- ja viinitarhapaikastamme.

Muistot jäävät.

Hely Barsetti

Siipyy