Nopeusrajoituksesta viis veisataan

Osalle Läntistä Pitkäkatua muutama viikko sitten asetettu 30 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus on jäänyt valtaosalle autoilijoista huomioimatta Kristiinassa. Lieneekö syynä huolimattomuus vai uhma? Arviolta yksi kymmenestä ajaa sallittua nopeutta, ja joillakin vauhti on kutakuinkin kaksinkertainen – etenkin pimeän turvin.

Ymmärrettävää: noin 300 metrin matkalla säästää 15 sekuntia suuntaansa, ja kun ajaa aamuin illoin, se tekee arkipäivinä 2 minuuttia 30 sekuntia per viikko, mutta vuodessa lähemmäs pari tuntia; ja siihen vielä viikonloppuajot päälle. Aika on rahaa!

Ei ihme, että ne, joilla on tärkeät menot ja kunnon auto alla, viittaavat kintaalla uuden tiemestarin (vt., “poikaanen vain”) paaluille ja läpysköille.

Sitä paitsi, kuka tästä kärsii: kadunpätkän varrella asuu vain vanhoja ihmisiä, osa jo kuolleita; ne tuskin kuulee tai suuremmin häiriintyy. Kissat ja siilit jää tosin usein alle ja suttaavat auton renkaat. Mukuloita ei liene kuitenkaan aikoihin yliajettu, mutta jos niin käy, niin oma vika – ja osin myös vanhempiensa.

“Ei kun menoksi vain!”

Kristiinan Kantakaupunki