Omat markkinat 1783 – ei 1649

Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksen Ari Kallas vetoaa viime Suupohjan Sanomissa (SS 17.3) syysmarkkinoiden ajankohdan muuttamiseksi syyskuun viimeiseen viikonloppuun tähänastisesta Mikkelinpäivää edeltävästä viikonlopusta. Koska hänen kirjoituksensa sisältää selviä asiavirheitä, haluan oikaista ne.

Omat tietoni perustuvat siihen, mitä kaupungin taholta syksyllä 1983 kerrottiin Kristiinan markkinoiden täyttäessä 200 vuotta, ja josta kirjoitin silloisessa Vaasa-lehdessä 29.9.1983. Pääosasta kerroin jo viime viikon Suupohjan Sanomissa.

Kallas kirjoittaa että ”Kristiinan markkinat aloitti virallisesti Pietari Brahe kaupungin perustamisen yhteydessä 1649. Markkinapäivä oli tuolloin 14. syyskuuta”.

Kaupunki-sanalla oli tuolloin eri merkitys kuin nykyisin. Se oli kauppapaikka; eli Koppön saarelle perustettiin 1649 paikka, jossa voi tehdä kauppaa. ”Oikea” kaupunki Kristiinasta syntyi vasta myöhemmin kun muualta muutti kauppiaita paikkakunnalle.

Kristiinassa nimenomaan ei saanut järjestää markkinoita, ja Kallas sekoittaa tavalliset toripäivät ja markkinat. Markkinoita varten vaadittiin lupa, ja vasta 24. syyskuuta 1783 saatiin Kristiinassa pitää omat markkinat. Lisäksi Kristiinaan myytäväksi tuotavista tavaroista piti maksaa tulli. 1700-luvun lopulla pidetyt neljät ”vapaamarkkinat” olivat poikkeus, ja niille sai tuoda tavaroita myytäväksi tullitta.

Kristiinalaiskauppiaille markkinat olivat ostotapahtuma, jossa he hankkivat maaseudun väeltä tuotteita varastoihinsa ja edelleen myytäviksi. Sen vuoksi ja saadakseen laajemman tuotevalikoiman he kävivät markkinoilla jopa Kalajoella ja Pyhäjoella asti.

Ari Kallas antaa ymmärtää, että Kristiinan markkinoiden suosio olisi hänen ja hänen edustamansa yrityksen ansiota. Kesä- ja syysmarkkinoilla on usein käynyt paljonkin enemmän väkeä kuin vuodesta 2016 Kallaksen järjestämillä markkinoilla.

Markkinoiden kävijämäärä riippuu siitä, millainen sää maakunnassa on. Vaikka Kristiinassa olisi miten hyvä sää tahansa, mutta maakunnassa sataa, ei väki lähde liikkeelle.

Mikkelinmarkkinoden kävijämäärään vaikuttaa se, onko sato saatu korjattua. Jos viljaa on vielä puimatta ja perunaa nostamatta, ei ihmisillä ole aikaa lähteä markkinoille.

Sen vuoksi syysmarkkinoiden aikaistaminen sattaa päinvastoin vähentää markkinavieraiden määrää – ei lisätä, kuten Kallas antaa ymmärtää.

Seppo Kuusinen

Lålby